Siirry sisältöön Siirry chattiin
Asiakkaiden palveluita voidaan rajoittaa puutteellisten tuntemistietojen takia.

Tarkistathan verkko- tai mobiilipankista, että olet päivittänyt tuntemistietosi.

Murrosvaihetta elävä pankkisektori on nyt sijoittajia eniten kiinnostava toimiala

Murrosvaihetta elävä pankkisektori on nyt sijoittajia eniten kiinnostava toimiala

Maanantai 7. helmikuuta 2022 Blogit ja artikkelit

Pankkisektori on monella tavalla murrosvaiheessa, mikä tekee siitä jälleen kiinnostavan sijoituskohteen.

Uusimman Sijoittajabarometrin mukaan pankit ja rahoitus on sijoituskohteena kiinnostavin toimiala. Suomen Osakesäästäjien, Pörssisäätiön ja Viisas Raha -lehden kahdesti vuodessa teettämässä tutkimuksessa pankkisektori ohitti viime vuoden jälkipuoliskolla täpärästi sekä energia- ja raaka-ainesektorin että teknologia-alan. Aktian salkunhoitaja Patrik Moring näkee useita syitä sille, että eurooppalaiset pankit ovat sijoittajien kiinnostuksen kohteina.

– Odotukset korkotason noususta, pankkisektorin edulliset arvostuskertoimet, sääntelyn vakiintuminen ja merkittävästi parantunut vakavaraisuus vaikuttavat kaikki samaan suuntaan, hän luettelee.

Korkojen nousu hyödyttää pankkeja

Kohonnut inflaatio ei näytäkään niin väliaikaiselta, kuin keskuspankit hetken aikaa arvioivat, mikä pakottaa ne koronnostoihin.

– Äärimatalasta korkoympäristöstä ollaan valmiit luopumaan. Nousevan korkotason myötä pankkien rahoituskate lähtee paranemaan. Sillä on iso vaikutus pankkien tuloksentekokykyyn, Moring toteaa.

Nousevan korkotason myötä pankkien rahoituskate lähtee paranemaan. Sillä on iso vaikutus pankkien tuloksentekokykyyn.

Hän muistuttaa, että pankkien rahoituskate paranee koko olemassa olevalle lainamassalle, mikä näkyy suoraan tulosrivillä. Pankkien rahoituskustannukset sen sijaan kasvavat vain velkakirjarahoituksen osalta. Iso osa pankkien rahoituksesta hoituu edelleen talletusten kautta, eivätkä talletushinnat ole nousussa.

– Lyhyt korko pysyy matalampana. Käyttö- ja muilla matalan koron tileillä on edelleen paljon rahaa, mikä pitää pankkien rahoituskustannukset aisoissa. Sitä kautta perinteinen pankkitoiminta hyötyy siitä, että korkotaso nousee, Moring selventää.

Näköpiirissä ei kuitenkaan ole niin merkittävää koronnousua, että se alkaisi näkyä pankkien rahoituskustannuksissa maksuhäiriöiden kautta.

– Yleinen taloustilanne on kohtuullisen hyvä, ja kotitalouksilla on merkittävät säästöpuskurit. Pandemian takia rahaa on jäänyt käyttämättä, kun kulutusmahdollisuuksia ei ole ollut aiemmassa mitassa.

Myös yritysten tilanne on Moringin mukaan hyvä, pois lukien koronarajoitusten kohteina olleet toimialat.

– Koko euroalueen maksuhäiriötilastoissa ei tule esiin, että yritykset olisivat ongelmissa. Tukitoimia on ollut, eivätkä työttömyysasteet ole nousseet mitenkään merkittävästi. Siinä mielessä perusta on hyvä, Moring arvioi.

Pankkiosakkeet ovat edullisia

Pienistä korjausliikkeistä huolimatta osakemarkkinoiden nousu on jatkunut jo historiallisen pitkään. Silti finanssialan yritysten arvostuskertoimet eivät ole koholla samalla tavalla kuin monen muun toimialan yrityksillä.

– Pankit ovat yleensä aina jonkin verran halvempia kuin keskimääräinen yhtiö markkinoilla, mutta nyt ero keskimääräiseen yhtiöön on erittäin suuri. Pankkisektorin arvostuskertoimet ovat hyvin matalalla suhteessa sekä niiden omaan historiaan että laajaan markkinaan. Tämä on merkittävä tekijä, joka tekee pankeista houkuttelevan sijoituskohteen, Moring toteaa.

Pankkisektorin arvostuskertoimet ovat hyvin matalalla suhteessa sekä niiden omaan historiaan että laajaan markkinaan.

Edullisuudestaan huolimatta pankit ovat hyviä osingonmaksajia. Moringin mukaan se ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan perustuu bisneksen luonteeseen.

– Pankit ovat tavallaan kypsä bisnes, jolla ei ole samalla tavalla tarvetta investointeihin kuin monella muulla alalla. Nyt, kun Euroopan keskuspankki on poistanut rajoitteensa osingonmaksulta, on osingoille patoutunuttakin tarvetta. Viime vuoden tulosta koskien pankeilta on tulossa erittäin hyvät osingot, hän arvioi.

Pankkien investointitarpeet liittyvät digitalisaatioon. Siinä pankit ovat ottaneet aloitteen käsiinsä ja alkaneet uudistaa toimialaa sisältä.

– Pankit ovat ostaneet fintech-yrityksiä, tai lähteneet niiden kumppaneiksi, eri tavalla kuin aikaisemmin. Ainakaan vielä ei ole näkynyt, että pankeille olisi tullut isossa mittakaavassa kilpailua edes maksujen välitykseen, Moring huomauttaa.


– Nousevan korkotason myötä pankkien rahoituskate paranee, salkunhoitaja Patrik Moring sanoo.

Sääntely alkaa vakiintua

Regulaatiotsunami, jonka kohteina pankit ovat olleet toistakymmentä vuotta, alkaa olla ohi. Sääntely ei ole lähivuosina ainakaan samalla tavalla kiristymässä, kuin heti finanssikriisin jälkeen nähtiin.

– Ennemminkin nyt on puheenvuoroja jopa sen puolesta, että ruuvia voisi jo vähän löysätä, Moring sanoo.

Osa sääntelystä helpottaa pankkien toimintaa. Esimerkiksi EU-taksonomia vihreän rahoituksen tuotteista tarkoittaa samoja pelisääntöjä ja sitä myötä selkeitä toimintamalleja koko rahoitussektorille. Sääntelyllä on ollut paljon myönteisiä vaikutuksia.

Regulaation ansiosta pankkien vakavaraisuusasteet ovat merkittävästi eri tasolla kuin ennen. Se on ilman muuta sijoittajan kannalta positiivinen asia.

– Regulaation ansiosta pankkien vakavaraisuusasteet ovat merkittävästi eri tasolla kuin ennen. Taso on melkein kaksinkertainen verrattuna finanssikriisiä edeltävään aikaan. Se on ilman muuta sijoittajan kannalta positiivinen asia. Jopa Etelä-Euroopan pankit ovat selvästi eri tasolla kuin aiemmin, vaikka eivät vielä ylläkään pohjoismaalaisten pankkien tasolle, Moring sanoo.

Hänen mukaansa euroalueen pankeissa on edelleen eroja, mutta kokonaisuutena sektori on selvästi kriisivuosia paremmassa kunnossa.

– Sitä mukaa kun Etelä-Euroopan pankit ovat saavuttaneet ja ohittaneet tason, jolla pohjoismaalaiset pankit olivat ennen finanssikriisiä, pohjoismaiset ovat kirineet edelleen korkeammalle, Moring kuvailee.

Teksti: Juha Peltonen
Kuva: Eemeli Sarka