/aktia-02_greyy_1920x1440.jpg?sfvrsn=67cc0b87_8)
Olitpa vasta aloitteleva sijoittaja tai jo kokenut konkari, näkemyksemme mukaan hyvin hajautetussa salkussa tulisi osakkeiden ja korkojen lisäksi aina olla kolmantena tukijalkana myös ns. vaihtoehtoisia sijoituksia sopivassa suhteessa omaan riskiprofiiliisi.
Viime aikoina sijoittajien keskuudessa voimakkaasti suosiotaan kasvattaneet vaihtoehtoiset sijoitukset ovat alkaneet yhä enemmän kiinnostaa myös piensijoittajia. Vaihtoehtoisten sijoitusten tehtävä salkussa on täydentää niin sanottuja perinteisiä osake- ja korkosijoituksia tasapainottamalla ja tehostamalla hajautusta sekä tuomalla houkuttelevia tuottovaihtoehtoja erityisesti haastavissa markkinatilanteissa, kuten korkojen ollessa alhaalla tai osakemarkkinoiden kehityksen ollessa epävarmaa.
Mikä on vaihtoehtoinen sijoitus?
Vaihtoehtoisiksi sijoituksiksi lasketaan kaikki muut sijoitukset paitsi perinteiset osake- ja korkosijoitukset. Niitä voivat olla esimerkiksi kiinteistöihin tai vaikka infrastruktuuriin sijoittavat rahastot sekä erilaiset strukturoidut sijoitustuotteet.
Vaihtoehtoiset rahastot
Vaihtoehtoisilla rahastoilla tarkoitetaan rahastojen normaalista sääntelystä poikkeavalla tavalla sijoittavia rahastoja. Vaihtoehtoiset rahastot sopivat yleensä pitkäaikaiseen sijoittamiseen ja niihin saattaa liittyä esimerkiksi merkitsemisajankohtaan liittyviä erityisehtoja.
Monien mahdollisuuksien ”struksit”
Strukturoidut tuotteet ovat tyypillisesti eri markkinatilanteisiin räätälöityjä kokonaisuuksia, jotka tarjoavat perinteisiä osake- ja korkosijoituksia täydentäviä tuoton ja riskin yhdistelmiä. Sijoittaja voi esimerkiksi hyötyä osakemarkkinoiden noususta ilman vastaavaa perinteiseen osakesijoitukseen liittyvää tappioriskiä.
Tuomme strukturoituja tuotteita tarjolle markkinatilanteen mukaan. Sijoittajan on aina syytä varmistua tuotteen soveltuvuudesta omiin tarpeisiinsa.
Jälkimarkkinariski
Strukturoidut sijoitukset on ensisijaisesti tarkoitettu pidettäväksi eräpäivään asti. Niiden myynti on kuitenkin pääsääntöisesti mahdollista myös kesken sijoitusajan. Kun sijoitus myydään ennen eräpäivää voi jälkimarkkinahinta olla korkeampi tai matalampi kuin nimellisarvo, eikä sijoittaja välttämättä saa takaisin sijoittamaansa pääomaa kokonaisuudessaan. Liikkeeseenlaskija ylläpitää tuotteelle jälkimarkkinaa ja antaa tuotteelle ostonoteerauksia normaalien markkinaolosuhteiden vallitessa, mutta ei takaa tuotteelle jälkimarkkinoita.
Korkoriski
Korkoriski aiheutuu siitä, että sijoituksen arvo muuttuu markkinakoron muutoksen seurauksena. Korkoriski voi toteutua, jos sijoittaja myy sijoituksen ennen eräpäivää. Yleisen korkotason nousu ostohetken ja myyntihetken välisenä aikana laskee arvoa ja yleisen korkotason lasku puolestaan nostaa arvoa.
Liikkeeseenlaskijariski
Tuotteelle ei ole asetettu erillistä vakuutta, joten sijoituksen pääoman ja tuoton takaisinmaksuun liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. Strukturoidun tuotteen tuotonmaksu ja pääomanpalautus riippuvat kohde-etuuden kehityksestä ja tuotteen rakenteesta, mutta liikkeeseenlaskija vastaa viime kädessä mahdollisen tuoton ja pääoman takaisinmaksusta. Tällöin sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman sekä mahdollisen tuoton osittain tai kokonaan. Liikkeeseenlaskijariskin arvioimiseksi ohjelmaesitteessä on esitetty tiedot liikkeeseenlaskijan taloudellisesta asemasta. Myös pääomaturvattuun tuotteeseen liittyy liikkeeseenlaskijariski.
Luottoriski
Luottoriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tuotteen kohdeyhtiö kohtaa luottovastuutapahtuman sijoitusaikana. Luottovastuutapahtuman, eli vakavan maksuhäiriön, velkojen uudelleenjärjestelyn tai konkurssin seurauksena sijoittaja voi menettää sijoituksen pääoman ja tuoton osittain tai kokonaan.
Markkinariski
Osaan strukturoiduista tuotteista liittyy kohde-etuuteen liittyvä markkinariski, joka on peräisin yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Kohde-etuuden tuotto voi olla riippuvainen esimerkiksi osake-, korko-, raaka-aine- tai valuuttamarkkinoiden kehityksestä. Pääomaturvatuissa sijoituksissa ei ole markkinariskiä mutta on hyvä huomioida liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn liittyvä riski.
Tuottoriski
Sijoituksen tuotto riippuu lainan alla olevan kohde-etuuden kehityksestä sijoitusaikana. Sijoittaja kantaa riskin kohde-etuuden arvon kehityksestä sijoitusaikana. Pääomaturvaamattomissa tuotteissa sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman joko osittain tai kokonaan. Sijoitus poikkeaa suorasta sijoituksesta kohde-etuuteen. Sijoittajan tulee huomioida, että hän ei välttämättä hyödy tuotteen kohde-etuuksina olevien yhtiöiden osingoista.
Ylikurssiriski
Tuotteen emissiokurssin ollessa yli 100 % maksetaan tuotteesta ylikurssia ostohetkellä. Maksetun ylikurssin voi menettää osittain tai kokonaan. Tappiota syntyy, jos sijoituksen tuotto eräpäivänä jää maksettua ylikurssia pienemmäksi. Tuoton jäädessä nollaan eräpäivänä vastaa sijoittajan tappio maksettua ylikurssia. Tappion lopullinen määrä riippuu tuoton ja kurssitappion verokohtelusta.
Arvostuspäivä
Arvostuspäivällä tarkoitetaan ajankohtaa, jonka mukaan kohde-etuuden lähtö- ja päättymisarvo määritellään. Lähtö- ja päättymisarvon laskentaan käytettäviä arvostuspäiviä voi olla tuotteesta riippuen yksi tai useampia.
Emissiokurssi / Merkintähinta
Sijoitustuotteen liikkeeseenlaskukurssi, eli sijoitusobligaation liikkeeseenlaskuhinta suhteessa nimellisarvoon. Hinta, jolla sijoitusobligaation voi merkitä.
Kohde-etuus
Kohde-etuus voi olla esimerkiksi osake, osakeindeksi, valuuttakurssi, hyödyke tai hyödykeindeksi. Sijoitusobligaation tuotto on sidottu tietyn kohde-etuuden tai kohde-etuuksista muodostetun korin arvon kehitykseen.
Luottovastuutapahtuma
Luottovastuutapahtumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa liikkeeseenlaskijan arvion mukaan on kyse kohdeyhtiön lainojen uudelleenjärjestelystä, vakavasta maksuhäiriöstä tai konkurssista.
Laina- eli juoksuaika, jonka päättyessä laina maksetaan takaisin.
Osallistumisaste
Osallistumisaste/tuottokerroin kertoo sen suhteellisen osuuden, jonka sijoitusobligaatioon sijoittanut sijoittaja saa kohde-etuuden arvonmuutoksesta. Esim. jos osallistumisaste on 50 % ja kohde-etuuden arvonnousu 40 %, sijoittajan saama tuotto on 20 %.
Pääomaturvatut tuotteet sopivat hyvin riskiä kaihtavalle sijoittajalle osana muita sijoituksia. Suorista rahastosijoituksista poiketen pääomaturva mahdollistaa sen, että vaikka kohde-etuus kehittyisi negatiivisesti nimellispääoma palautetaan kuitenkin eräpäivänä. Nimellispääoman takaisinmaksusta eräpäivänä vastaa liikkeeseenlaskija.
Pääomaturvaamattomat tuotteet mahdollistavat perinteisiä osake- ja korkosijoituksia monipuolisemmat tuoton- ja riskin yhdistelmät ja sopivat siksi erityyppisiin sijoittajatarpeisiin. Tuotteiden avulla voidaan sijoittaa esim. korkean tuottopotentiaalin yrityslainamarkkinoille, tai hyötyä vivulla osakemarkkinoiden kehityksestä rajatulla pääomatappioriskillä.
Perinteisten sijoitusten tapaan todistusten tuoton ja nimellispääoman takaisinmaksu on ehdollistettu kohde-etuuden kehitykselle. Niiden tuotto- ja riskiprofiili poikkeaa kuitenkin tarkoituksellisesti perinteisistä instrumenteista tarjoten hajautushyötyä, tai mahdollisuutta tietyn markkinanäkemyksen valjastamiseen.
Sijoitusajalta saatava tuotto selviää takaisinmaksupäivänä ja se riippuu merkintäkurssista ja mahdollisesta takaisinmaksupäivänä maksettavasta indeksihyvityksestä.
Ylikurssi
Mikäli sijoittaja maksaa lainasta ylikurssia (emissiokurssi yli 100 %), voi hän menettää maksamansa ylikurssin osittain tai kokonaan. Ylikurssi mahdollistaa samalla suuremman tuoton tavoittelun. Tappiota syntyy, jos lainan tuotto eräpäivänä jää maksettua ylikurssia pienemmäksi. Tuoton jäädessä nollaan eräpäivänä vastaa sijoittajan tappio maksettua ylikurssia. Tappion lopullinen määrä riippuu tuoton ja kurssitappion verokohtelusta.
Ohjelmaesite 2020
Ohjelmaesite
Ohjelmaesitteen täydennykset:
Ohjelmaesitteen täydennys 1/22.7.2020
Ohjelmaesitteen täydennys 2/9.11.2020
Ohjelmaesitteen täydennys 3/8.2.2021
Ohjelmaesite 2019
Ohjelmaesite
Tiivistelmä
Ohjelmaesitteen täydennykset:
Ohjelmaesitteen täydennys 1/26.7.2019
Ohjelmaesitteen täydennys 2/12.11.2019
Ohjelmaesitteen täydennys 3/18.12.2019
Ohjelmaesitteen täydennys 4/13.2.2020
Ohjelmaesitteen täydennys 5/8.5.2020