Siirtymäsäännösten käyttö ja raportti vakavaraisuudesta

Aktia Henkivakuutus Oy:llä on Finanssivalvonnan lupa käyttää siirtymäsäännöksiä vakavaraisuuslaskelmissa 1.1.2032 asti.
 
Vakuutusyhtiölain 8a luvun 1 §:ssä tarkoitettu vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus on julkaistu vuodelta 2017. Lue kertomus alla.
 
 

Yhteenveto 2017

Liiketoiminta ja tuloksellisuus

Aktia Henkivakuutus Oy:n (jatkossa "yhtiö", "henkiyhtiö" tai Aktia Henkivakuutus)liikeidea on henkivakuutustoiminnan harjoittaminen, ja yhtiöllä on toimilupa henkivakuutusluokkiin 1 (henkivakuutus), 3 (sijoitussidonnainen vakuutus) ja 6 (kapitalisaatiosopimustoiminta) sekä vahinkovakuutusluokkiin 1 (tapaturmat) ja 2 (sairaus) kuuluvaan vakuutustoimintaan.

Tässä raportissa kuvataan yksityiskohtaisesti yhtiön vakavaraisuus ja taloudellinen tilanne. Raportissa kuvataan myös yhtiön hallintojärjestelmät, riskiprofiili, sekä miten yhtiö hallitsee olennaiset riskit.

Yhtiön vuoden 2017 tilinpäätös (FAS) osoittaa 10,7 (2016: 10,7) miljoonan euron voitollisen tuloksen. Yhtiön operatiivinen kannattavuus oli hyvällä tasolla, ja sen liikekustannussuhde oli 78,9 prosenttia (81,9 %). Riskivakuutusten vahinkosuhde oli hyvällä tasolla, 68 % (65 %). Yhtiön sijoitusten tuotto oli markkina-arvoin laskettuna 1,8 % (3,6 %) vuonna 2017.

Yhtiön strategia uusmyynnin suhteen on keskittyä sijoitussidonnaisiin säästövakuutuksiin, henkivakuutuksiin sekä vakuutuksiin ohimenevän ja pysyvän työkyvyttömyyden varalta. Vakuutuskannassa on myös esimerkiksi vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ja sairauskuluvakuutuksia run-off-tilassa. Suurin osa eläkevakuutuksista on korkosidonnaisia vakuutuksia. Tilinpäätöksen korkosidonnainen vastuuvelka vakuutuksille, jotka takaavat kiinteän tuoton säästöille, on pienentynyt edelleen vuoden aikana ja oli vuoden lopussa 423,4 (452,6) miljoonaa euroa. Sijoitussidonnainen vastuuvelka sitä vastoin on kasvanut ja oli vuoden lopussa 802,3 (719,4) miljoonaa euroa.

Hallintojärjestelmä

Vuonna 2017 tehtiin rakennemuutoksia ja organisaatiomuutoksia sekä Aktia-konsernissa että Aktia Henkivakuutuksessa. Joitakin aiempia henkiyhtiön hallituksen jäseniä korvattiin uusilla henkilöillä konserninjohdosta, ja henkiyhtiön johtoryhmän kokoonpano muuttui. Seppo Sibakov nimitettiin kesäkuussa 2017 yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi.

Yhtiö kuuluu Aktia-konserniin (jatkossa "konserni" tai Aktia-konserni) kokonaan omistettuna tytäryhtiönä, ja noudattaa näin ollen konsernin sisäisiä, toimintaa säänteleviä ja lainsäädännön edellyttämiä periaatteita, asiakirjoja ja hallinnon kuvauksia. Yhtiö on laatinut erilliset säännöllisesti tai tarvittaessa päivitettävät ohjausdokumentit niille yrityssääntelyn alueille, jotka koskevat erityisesti vakuutustoimintaa.

Henkiyhtiön riskienhallinta ja sisäisen tarkastus on ulkoistettu konsernille.

Riskiprofiili

Henkiyhtiön riskinottohalukkuus määritellään osittain yhtiön, osittain konsernin kokonaisedun mukaisesti, erityisesti sen mukaan, että konsernin tulee selviytyä tiukemmista pääoma- ja viranomaisvaateista kiristyvässä markkinatilanteessa.

Konsernin tavoite henkiyhtiölle on pääomapuskurin pitäminen riittävän suurena jotta se täyttää vakavaraisuusmääräysten asettamat vaatimukset. Osinkoa ei maksettu vuodelta 2017, ja tilikauden tulos vahvisti näin ollen yhtiön omaa varallisuutta. Tavoite on että vakavaraisuus olisi pitkällä tähtäimellä riittävän korkealla tasolla myös ilman yhtiön nyt noudattamia siirtymäsäännöksiä.

Aktia-konserni on perinteisesti noudattanut konservatiivisen riskinoton politiikkaa. Markkinoiden kehitys viime vuosien aikana on kuitenkin kasvattanut jonkin verran riskinottohalukkuutta sijoituskohteiden valintaan liittyen, jotta voidaan saavuttaa riittävä tuotto. Tämä trendi vaikuttaa jatkuvan myös vuonna 2018. Vakuutusyhtiöiden on mahdollista sijoittaa myös tiettyihin korkeamman riskin instrumenttilajeihin, jotka eivät ole mahdollisia pankeille viranomaissääntelyn vuoksi, minkä konserni huomioi pääomasuunnittelussaan mahdollisuuksien mukaan, kuitenkaan vaarantamatta henkiyhtiön vakavaraisuutta.

Markkinariski on yhtiön suurin riski, ja korkoriski on markkinariskien osariskeistä merkittävin. Muut merkittävät markkinariskit ovat luottospreadriski ja kiinteistöriski.

Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

Yhtiön virallinen tilinpäätös tehdään FAS-säännösten mukaan. Aktia-konsernin tilinpäätös tehdään IFRS-tilinpäätösperiaatteiden mukaan, ja sitä varten henkiyhtiön osalta tehdään tiettyjen erien korjauksia. Salkuissa olevat varat ja vastuuvelka pois lukien nämä kaksi tilinpäätösperiaatetta ovat yhtenevät useimpien erien osalta, mutta IFRS-korjattuja arvoja käytetään lähtökohtana vakavaraisuustarkoitusta varten tehtävässä arvostuksessa.

Salkuissa olevat varat arviodaan best effort -periaatteen mukaan mahdollisimman lähellä olevaan markkina-arvoon, joka saadaan aktiivisilta ja likvideiltä markkinoilta. Tiettyjen omaisuusluokkien osalta tämä ei ole mahdollista, joten esim. pääomasijoitukset, kiinteistörahastot ja suoraan omistetut kiinteistöt arvostetaan vaihtoehtoisten menetelmien avulla.

Vakuutustekninen vastuuvelka arvostetaan vakavaraisuustarkoitusta varten markkina-arvoon, jonka mukaan voidaan olettaa että velvoitteet ovat siirrettävissä toiselle vakuutusyhtiölle. Määrä lasketaan parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summana. Paras estimaatti vastaa vakuutussitoumuksista syntyvien, arvioitujen tulevien kassavirtojen diskontattua nykyarvoa. Diskonttaukseen käytetään EIOPA:n (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen) julkaisemia korkoja. Korkotuottoisten vakuutusten parhaan estimaatin osalta sovelletaan korkoa, johon on tehty ns. volatiliteettikorjaus, ja osaan kannasta sovelletaan lisäksi vakuutusteknistä vastuuvelkaa koskevaa siirtymäsäännöstä.

Pääomanhallinta

Yhtiön oma varallisuus oli 169,5 miljoonaa euroa 31.12.2017 (31.12.2016: 144,7), ja se muodostui kokonaisuudessaan luokkaan 1 kuuluvasta omasta perusvarallisuudesta, joka voidaan käyttää kokonaisuudessaan täyttämään sekä vakavaraisuuspääoma- (SCR) että vähimmäispääomavaatimusta (MCR).

Vakavaraisuuspääomavaatimus oli 85,1 (80,6) miljoonaa euroa ja vähimmäispääomavaatimus 23,9 (24,4) miljoonaa euroa 31.12.2017. Yhtiön oma varallisuus ylitti siis SCR-vaatimuksen 84,4 (64,0) miljoonalla eurolla ja MCRvaatimuksen 145,6 (120,3) miljoonalla eurolla. Oman varallisuuden ja SCRvaatimuksen suhde oli 199 % (179 %) ja oman varallisuuden ja MCR-vaatimuksen suhde 708 % (593 %).

Yhtiöllä on Finanssivalvonnan lupa tehdä vähennyksiä vakuutusteknisestä vastuuvelasta siirtymäkauden ajan. Lisäksi yhtiö soveltaa luottospreadriskin siirtymäsäännöksiä. Vakuutusteknisen vastuuvelan siirtymäsäännöksen soveltaminen lisää yhtiön omaa varallisuutta huomattavasti. Vuonna 2017 sen yhtiön omaa varallisuutta lisäävä vaikutus oli 53,2 (56,8) miljoonaa euroa. Vaikutus pienenee vuosittain lineaarisesti, ja vuoden 2032 alusta se on nolla.

Ellei siirtymäsäännöksiä sovellettaisi, SCR-vaatimus olisi ollut 98,6 (80,8) miljoonaa euroa ja MCR-vaatimus 26,1 (26,7) miljoonaa euroa 31.12.2017. Ilman siirtymäsäännöksiä oma varallisuus oli 116,3 (87,9) miljoonaa euroa, josta syntyisi SCR-vaatimukseen verrattuna 17,7 (7,0) miljoonan euron ylijäämä ja MCR-vaatimukseen verrattuna 90,2 (61,2) miljoonan euron ylijäämä. Ilman siirtymäsäännöksiä oman varallisuuden ja SCR-vaatimuksen suhde olisi ollut 118 % (109 %) ja oman varallisuuden ja MCR-vaatimuksen suhde 446 (329 %). SCR-pääomavaatimuksen nousu vuoden aikana johtuu pääsääntöisesti siitä, että yhtiö päätti alkaa soveltaa varovaisempaa menetelmää laskennallisten verojen tappioiden vaimennusvaikutuksen laskemiseen.