Siirtymäsäännösten käyttö ja raportti vakavaraisuudesta

Aktia Henkivakuutus Oy:llä on Finanssivalvonnan lupa käyttää siirtymäsäännöksiä vakavaraisuuslaskelmissa 1.1.2032 asti.
 
Vakuutusyhtiölain 8a luvun 1 §:ssä tarkoitettu vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus on julkaistu vuodelta 2019. Lue kertomus alla.
 

Yhteenveto 2019

Liiketoiminta ja tuloksellisuus

Aktia Henkivakuutus Oy:n (jatkossa "yhtiö", "henkiyhtiö" tai Aktia Henkivakuutus) liikeidea on henkivakuutustoiminnan harjoittaminen, ja yhtiöllä on toimilupa henkivakuutusluokkiin 1 (henkivakuutus), 3 (sijoitussidonnainen vakuutus) ja 6 (kapitalisaatiosopimustoiminta) sekä vahinkovakuutusluokkiin 1 (tapaturmat) ja 2 (sairaus) kuuluvaan vakuutustoimintaan.

Tässä raportissa kuvataan yksityiskohtaisesti yhtiön vakavaraisuus ja taloudellinen tilanne. Raportissa kuvataan myös yhtiön hallintojärjestelmät, riskiprofiili, sekä miten yhtiö hallitsee olennaiset riskit.
 
Yhtiön vuoden 2019 tilinpäätös (FAS) osoittaa 8,7 (2018: 11,6) miljoonan euron voitollisen tuloksen. Yhtiön operatiivinen kannattavuus oli hyvällä tasolla, ja sen liikekustannussuhde oli 73,9 prosenttia (77,0 %). Riskivakuutusten vahinkosuhde oli hyvällä tasolla, 61 % (64 %). Yhtiön sijoitusten tuotto oli markkina-arvoin laskettuna 3,9 % (1,2 %) vuonna 2019.
 
Yhtiön strategia uusmyynnin suhteen on keskittyä sijoitussidonnaisiin säästövakuutuksiin, henkivakuutuksiin sekä vakuutuksiin ohimenevän ja pysyvän työkyvyttömyyden varalta, sekä vuoden 2020 alusta myös vakuutuksiin vakavan sairauden varalta. Vakuutuskannassa on myös esimerkiksi vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ja sairauskuluvakuutuksia run-off-tilassa. Suurin osa eläkevakuutuksista on korkosidonnaisia vakuutuksia. Tilinpäätöksen korkosidonnainen vastuuvelka vakuutuksille, jotka antavat kiinteän tuoton säästöille, on pienentynyt edelleen vuoden aikana ja oli vuoden lopussa 396,4 (406,1) miljoonaa euroa. Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli vuoden lopussa 869,4 (756,8) miljoonaa euroa.
 
Yhtiö sopi joulukuussa Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandian kanssa, että Liv-Alandian vakuutuskanta siirtyy Aktia Henkivakuutukselle. Järjestely vaatii vielä Finanssivalvonnan hyväksynnän, ja toteutuessaan sen myötä noin 10 500 vakuutusta siirtyy Aktia Henkivakuutukselle kevään 2020 aikana.

Hallintojärjestelmä

Yhtiö kuuluu Aktia-konserniin (jatkossa "konserni" tai Aktia-konserni) kokonaan omistettuna tytäryhtiönä, ja noudattaa näin ollen konsernin sisäisiä, toimintaa säänteleviä ja lainsäädännön edellyttämiä periaatteita, asiakirjoja ja hallinnon
kuvauksia. Yhtiö on laatinut erilliset säännöllisesti tai tarvittaessa päivitettävät ohjausdokumentit niille yrityssääntelyn alueille, jotka koskevat erityisesti vakuutustoimintaa.
 
Konsernin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistua siitä, että toiminta noudattaa niitä vaatimuksia, joita sääntely sekä konsernin itselleen asettamat suuntaviivat edellyttävät.
 
Sisäistä valvontaa toteutetaan organisaation kaikilla tasoilla. Konsernin hallitus päättää periaatteista, ohjeista, riskistrategioista sekä konsernin riskinottohalukkuudesta, sekä vastaa siitä että riskienhallinta toteutetaan asianmukaisesti ja että Aktia-konsernin työskentelytavat takaavat liiketoiminnan laillisuuden.
 
Juha Hammarén on toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana vuoden aikana. Muut hallituksen jäsenet ovat Outi Henriksson, joka korvasi Sam Olinin 3.4.2019 lähtien, sekä Riikka Luukko, joka korvasi Anssi Rantalan 31.7.2019 lähtien. Seppo Sibakov on jatkanut yhtiön toimitusjohtajana, eikä johtoryhmässä tapahtunut muutoksia vuoden aikana.
 
Henkiyhtiön riskienhallinta ja sisäinen tarkastus on ulkoistettu konsernille.

Riskinottohalukkuus ja riskiprofiili

Henkiyhtiön riskinottohalukkuus määritellään osittain yhtiön, osittain konsernin kokonaisedun mukaisesti, erityisesti sen mukaan, että konsernin tulee selviytyä tiukemmista pääomaja viranomaisvaateista kiristyvässä markkinatilanteessa.
 
Konsernin tavoite henkiyhtiölle on pääomapuskurin pitäminen riittävän suurena, jotta se täyttää vakavaraisuusmääräysten asettamat vaatimukset. Osinkoa ei maksettu vuodelta 2019, ja tilikauden tulos vahvisti näin ollen yhtiön omaa varallisuutta. Tavoitteena on, että vakavaraisuus olisi pitkällä tähtäimellä riittävän korkealla tasolla myös ilman yhtiön nyt noudattamia siirtymäsäännöksiä.
 
Aktia-konserni on perinteisesti noudattanut konservatiivisen riskinoton politiikkaa. Markkinoiden kehitys viime vuosien aikana on kuitenkin kasvattanut jonkin verran riskinottohalukkuutta sijoituskohteiden valintaan liittyen, jotta voidaan saavuttaa riittävä tuotto. Henkiyhtiö on vuoden 2019 aikana tutkinut uusia mahdollisia sijoitusstrategioita sekä sijoituslajeja. Vakuutusyhtiöiden on mahdollista sijoittaa myös tiettyihin korkeamman riskin instrumenttilajeihin, jotka eivät ole mahdollisia pankeille viranomaissääntelyn vuoksi, minkä konserni huomioi pääomasuunnittelussaan mahdollisuuksien mukaan, kuitenkaan vaarantamatta henkiyhtiön vakavaraisuutta.
 
Markkinariski on yhtiön suurin riski, ja korkoriski on markkinariskien osariskeistä merkittävin. Muut merkittävät markkinariskit ovat luottospreadriski ja kiinteistöriski.

Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

Yhtiön virallinen tilinpäätös tehdään FAS-säännösten mukaan. Aktia-konsernin tilinpäätös tehdään IFRS-tilinpäätösperiaatteiden mukaan, ja sitä varten henkiyhtiön osalta tehdään tiettyjen erien korjauksia. Salkuissa olevat varat ja vastuuvelka pois lukien nämä kaksi tilinpäätösperiaatetta ovat yhtenevät useimpien erien osalta, mutta IFRS-korjattuja arvoja käytetään lähtökohtana vakavaraisuustarkoitusta varten tehtävässä arvostuksessa.
 
Salkuissa olevat varat arvioidaan best effort -periaatteen mukaan mahdollisimman lähellä olevaan markkina-arvoon, joka saadaan aktiivisilta ja likvideiltä markkinoilta. Tiettyjen omaisuusluokkien osalta tämä ei ole mahdollista, joten esim. pääomasijoitukset, kiinteistörahastot ja suoraan omistetut kiinteistöt arvostetaan vaihtoehtoisten menetelmien avulla.
 
Vakuutustekninen vastuuvelka arvostetaan vakavaraisuustarkoitusta varten markkina-arvoon, jonka mukaan voidaan olettaa, että velvoitteet ovat siirrettävissä toiselle vakuutusyhtiölle. Määrä lasketaan parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summana. Paras estimaatti vastaa vakuutussitoumuksista syntyvien, arvioitujen tulevien kassavirtojen diskontattua nykyarvoa. Diskonttaukseen käytetään EIOPA:n (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen) julkaisemia korkoja. Korkotuottoisten vakuutusten parhaan estimaatin osalta sovelletaan korkoa, johon on tehty ns. volatiliteettikorjaus, ja osaan kannasta sovelletaan lisäksi vakuutusteknistä vastuuvelkaa koskevaa siirtymäsäännöstä.

Pääomanhallinta

Yhtiön oma varallisuus oli 166,3 miljoonaa euroa 31.12.2019 (31.12.2018: 175,5), ja se muodostui kokonaisuudessaan luokkaan 1 kuuluvasta omasta perusvarallisuudesta, joka voidaan käyttää kokonaisuudessaan täyttämään sekä vakavaraisuuspääoma- (SCR) että vähimmäispääomavaatimusta (MCR).
 
Vakavaraisuuspääomavaatimus oli 86,6 (76,4) miljoonaa euroa ja vähimmäispääomavaatimus 24,2 (22,7) miljoonaa euroa 31.12.2019. Yhtiön oma varallisuus ylitti siis SCR-vaatimuksen 79,7 (99,1) miljoonalla eurolla ja MCR vaatimuksen 142,1 (152,8) miljoonalla eurolla. Oman varallisuuden ja SCR-vaatimuksen suhde oli 192 % (230 %) ja oman varallisuuden ja MCR-vaatimuksen suhde 688 % (773 %).
 
Yhtiöllä on Finanssivalvonnan lupa tehdä vähennyksiä vakuutusteknisestä vastuuvelasta siirtymäkauden ajan. Lisäksi yhtiö soveltaa luottospreadriskin siirtymäsäännöksiä. Vakuutusteknisen vastuuvelan siirtymäsäännöksen soveltaminen lisää yhtiön omaa varallisuutta huomattavasti. Vuoden 2019 lopussa sen yhtiön omaa varallisuutta lisäävä vaikutus oli 46,1 (49,7) miljoonaa euroa. Vaikutus pienenee vuosittain lineaarisesti, ja vuoden 2032 alusta se on nolla.
 
Ellei siirtymäsäännöksiä sovellettaisi, SCR-vaatimus olisi ollut 98,3 (88,9) miljoonaa euroa ja MCR-vaatimus 25,9 (24,7) miljoonaa euroa 31.12.2019. Ilman siirtymäsäännöksiä oma varallisuus oli 120,2 (125,8) miljoonaa euroa, josta syntyisi SCR-vaatimukseen verrattuna 21,8 (36,9) miljoonan euron ylijäämä ja MCR-vaatimukseen verrattuna 94,2 (101,1) miljoonan
euron ylijäämä. Ilman siirtymäsäännöksiä oman varallisuuden ja SCR-vaatimuksen suhde olisi ollut 122 % (142 %) ja oman varallisuuden ja MCR-vaatimuksen suhde 464 % (509 %).
 
Arvio on, että Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandian suunniteltu vakuutuskannan luovuttaminen yhtiölle kevään 2020 aikana, kuormittaa yhtiön vakavaraisuutta lyhyellä tähtäimellä, lähinnä pääomavaateen kasvun vuoksi. Perustuen markkinatilanteeseen ja luovutettavan kannan koostumukseen vuodenvaihteessa, SCR-vaatimuksen arvioidaan kasvavan noin 15 miljoonaa euroa, sekä MCR-vaatimuksen noin 4 miljoonaa euroa luovutuksen myötä.