Markkinaraati: Ekonomistit eivät usko lamaan
Monet talouden ajurit ovat epätavallisilla käyrillä. Inflaatio laukkaa ennen muuta kalliin energian takia. Toisaalta raha on saamassa hintalappunsa takaisin ohjauskorkojen nousun myötä, mikä normalisoi pitkään vaivannutta
nollakorkoympäristöä.
Alkuvuosi on ollut taloudessa varsin hyvä, mutta loppuvuonna ja ensi vuonna talous väistämättä hiipuu. Korkojen ja hintojen nousu iskee kuluttamiseen, mikä on bruttokansantuotteen merkittävin tekijä.
– Kuluttajaluottamus on pudonnut kuin kivi siinä missä yritysluottamus on heikentynyt selvästi, joskaan ei dramaattisesti. Kuluttajaluottamus kertoo siis syvästä lamasta, siinä missä yritysluottamus vain lievästä taantumasta, Aktian pääekonomisti Lasse Corin kirjoitti markkinakatsauksessaan hiljattain.
Markkinaraadin ekonomistit arvioivat, että markkinoilla on lukuisia sopeutumiskeinoja epävarmassa tilanteessa. Siksi he eivät usko talouden lamaan.
– Tilannetta voi periaatteessa verrata 1970-luvun energiakriisiin. Nyt meillä on kuitenkin lukuisia taloudellisesti kannattavia energiavaihtoehtoja, mitä ei 50 vuotta sitten ollut. Energiakustannusta on helpompi hallita säätämällä kulutusta, sillä hintatietoa on aivan eri tavalla saatavilla, Corin totesi Kauppalehden Markkinaraadissa.
Epävarmuus osakemarkkinoilla on kasvanut, joskaan ei samalle tasolle kuin koronan iskiessä. Lisäksi keskuspankkiirien viestit koronnostoista ovat säikäyttäneet markkinoita. Lisäksi eläkevakuutusyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius muistutti, että verrattuna finanssikriisin jälkeiseen aikaan nyt ei ole Kiinan kasvava talous Suomen ja Europan tukena.
Lasse Corin puolestaan muistutti, että markkinat ovat jo hinnoitelleet huonoja asioita osakkeisiin. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen totesi keskustelussa, että suomalaiset yritykset ovat löytäneet tyrehtyneen Venäjän-kaupan tilalle vaihtoehtoja demokraattisista maista.
Markkinaraadissa olleet ekonomistit patistivat joka tapauksessa maan hallitusta huolehtimaan julkisen talouden tasapainottamisesta. Valtionvelan nousu 40 miljardilla eurolla kuluvalla vaalikaudella ei Suomen Yrittäjien Kuismasen mielestä ole ollut pelkästään taloudellisen kestokyvyn varmistamista vaan myös ideologista menojen kasvattamista.
Videon toistaminen vaatii sivuston kaikkien evästeiden hyväksymisen.