Siirry sisältöön Siirry chattiin
Aktian kortti- ja käyttölainahakemuksissa saattaa esiintyä häiriöitä. Vikaa korjataan parhaillaan. Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa.
Alueelliset erot ovat kasvaneet kehittyvillä markkinoilla

Alueelliset erot ovat kasvaneet kehittyvillä markkinoilla

Maanantai 14. marraskuuta 2022 Markkinakatsaukset ja sijoitusnäkemykset

Vuosi on jo pitkällä ja markkinat alkavat hiljalleen keskittymään tulevaan vuoteen. Katsaus, jota seurataan mielenkiinnolla, on Maailman valuuttarahaston (IMF) julkistama laaja ennustepaketti, jossa käydään laaja-alaisesti läpi maailmatalouden nykytilaa ja ennakoidaan tulevaa. Tällä hetkellä huomio kohdistuu erityisesti eri valtioiden inflaation sekä budjettitasapainon kehityssuuntaan vuosille 2023 ja 2024.

IMF päivittää näitä katsauksiaan neljä kertaa vuodessa, josta kokonaisvaltaiset päivitykset tehdään huhtikuussa ja lokakuussa. Usein IMF-katsauksen julkistamisen yhteydessä liikepankit järjestävät tapaamisia, joissa sijoittajat voivat keskustella eri maiden IMF-edustajien sekä keskeisten päätöksentekijöiden kanssa.

Lokakuun päivityksessä revisioitiin maailmantalouden kasvua odotetusti alaspäin 2,7 %:iin, ja kehittyvien markkinoiden kasvuodotus on yhä korkeampi (3,7 %) kuin kehittyneiden (1,1 %). Alueelliset erot ovat toki isot. IMF painotti päivityksessään, että globaalissa taloudessa riskit ovat edelleen koholla. Korkea inflaatio, Ukrainan sodan vaikutus energian ja ruuan hintaan, USA:n keskuspankin koronnostot sekä vahva dollari ovat keskeisiä alasuuntaisia riskejä maailmantaloudelle. Siinä suhteessa IMF ei tuonut uutta tietoa markkinakeskusteluun. Kehittyvien valtioiden sijoittajat taas keskittyivät enemmän valtioiden velkakestävyyteen sekä ruokaturvaan. Valtioilla on iso tarve tasapainottaa talouttaan koronan jälkeisen velanoton jälkeen, mutta samalla kansalaisia pitäisi tukea, kun korkea ruoan ja energian hinta asettavat haasteita arjen pyörittämiseen erityisesti matalan tulotason maissa. Tilanteessa ei ole helppoja ratkaisuja, ja riippuen valtion taloudellisesta tilanteesta ratkaisut ovat hyvin erinäköisiä.

Varsinkin moni kehittyvä valtio on joutunut ongelmiin näiden stressipisteiden kanssa. Tukeakseen näitä valtioita IMF on tullut hätiin lainaohjelmien muodossa. Saadakseen rahaa IMF-ohjelman aikana, valtion pitää toteuttaa talousuudistuksia, jotka sovitaan ohjelmaa rakentaessa. Syksyn aikana IMF-ohjelmia on aloitettu muun muassa Egyptissä, Sambiassa ja Sri Lankassa. Muutkin valtiot ovat osoittaneet kiinnostuksensa ja oletettavasti uusia ohjelmia tullaan myöntämään ensi vuonna merkittävissä määrin. 

IMF:llä on merkittävä määrä jaettavia varoja, noin 980 miljardia dollaria eri muodoissa. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria, sillä IMF jakaa jokaiselle maalle kiintiön, joka kuvastaa kuinka paljon lainaa jokainen maa voi saada. Kiintiö riippuu talouden koosta, maan ulkomaankaupan avoimuudesta, altistuma ulkomaisille tulovirroille ja niiden muutoksille sekä valuuttareserveistä. Esimerkiksi Argentiinalle keväällä myönnetty lainapaketti oli kokoluokaltaan 44 miljardia, kun taas Egyptille hiljattain myönnetty ohjelma oli kokonaisuudessaan vain 3 miljardia. IMF on lokakuussa ottanut käyttöön uuden rahoitusinstrumentin (Resilience and Recovery Trust), jonka ideana on rahoittaa valtioita ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ohjelma kohdistuu erityisesti matalan tulontason maihin, sekä pienille saarivaltioille, jotka ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ohjelman maksimikoko on joko miljardi dollaria tai IMF-rahoituksen kaksinkertaistaminen, jos maan kiintiö on alle miljardin dollarin. Suunnitelmana on, että varakkaammat valtiot rahoittaisivat tämän eritysrahaston varat.

On silti tärkeä huomata, että ongelmat ovat keskittyneet tiettyihin valtioihin ja tämä on näkynyt voimakkaina markkinaliikkeinä.

 

On silti tärkeä huomata, että ongelmat ovat keskittyneet tiettyihin valtioihin ja tämä on näkynyt voimakkaina markkinaliikkeinä. Esimerkiksi nousevien talouksien dollarimääräisissä valtionlainoissa BBB- luokituksen maiden luottoriskipreemio kävi korkeimmillaan noin 360 korkopisteen kohdalla, ja on laskenut siitä alas noin 110 korkopistettä, kun taas heikommissa B-luokitelluissa maissa nousu oli parhaimmillaan noin 380 korkopistettä noustessa yli tuhanteen korkopisteeseen, josta on tultu alas jo noin 330 korkopistettä. Tämä ero korostuu varsinkin juuri suhteellisten voittajien kohdalla, missä energiaa vievät maat, kuten Azerbaidzhan, on hyötynyt energian hinnan noususta. Myös maat, joissa velkatasot eivät ole nousseet, kuten Norsunluurannikko, ovat pärjänneet mainiosti verrattuna maihin kuten Sri Lanka, joka ajautui konkurssiin velkakustannuksien takia.

 

Tämä korostaa eroja maiden välillä, sillä kehittyvät valtiot eivät ole yksi iso yhtenäinen joukko, vaan maiden välillä on isoja eroja ja markkinatilanteen mukaan on voittajia ja häviäjiä. Tämä korostaa myös aktiivisen salkunhoidon merkitystä vaikeissa markkinatilanteissa.