Siirry sisältöön Siirry chattiin
Aktia Henkivakuutuksen asiakaspalvelu on ruuhkautunut.

Pahoittelemme ruuhkasta aiheutuvaa haittaa.

Ruotsi on Suomea velkaisempi

Ruotsi on Suomea velkaisempi

Maanantai 4. joulukuuta 2023 Markkinakatsaukset ja sijoitusnäkemykset

Velkakeskustelu käy vilkkaana Suomessa. Keskustelusta saa helposti sen käsityksen, että muut Pohjoismaat ovat erittäin vähävelkaisia, ja että Italia ja Kreikka ne vasta velkaantuneita ovatkin. On hyvä pitää mielessä, että keskustelu pyörii useimmiten julkisen velan ympärillä. Tällöin ei huomioida yksityistä velkaa, jota sitäkin on valtavat määrät kaikissa maissa. Yksityinen velka koostuu pääasiassa kotitalouksien ja yritysten veloista.

Ruotsalaisilla paljon enemmän yksityistä velkaa 

Ruotsissa julkisen velan suhde bruttokansatuotteeseen on noin 30 prosenttia ja Suomessa yli 70 prosenttia. Näiden lukujen ympärillä käydään jatkuvaa Suomi–Ruotsi-velkamaaottelua. Mutta myös yksityisellä sektorilla on velkaa, paikoin jopa paljon. Kreikka on julkisen velan sijalla yksi, kun taas Luxemburg on vertailussamme yksityisen velan tilastoykkönen. Siinä missä Italia ja Kreikka kärsivät liiallisesta julkisen sektorin velkaantuneisuudesta, näissä maissa on poikkeuksellisen vähän yksityistä velkaa. Myös Suomi ja Ruotsi eroavat toisistaan verrattaessa julkista ja yksityistä velkaa. Suomalaisilla on huomattavasti enemmän julkista velkaa kuin ruotsalaisilla, mutta yksityistä velkaa paljon vähemmän. Ruotsalaisilla on yksityistä velkaa noin 240 prosenttia BKT:sta ja suomalaisilla noin 175 prosenttia.

 

Velka, prosenttia bruttokansantuotteesta

 

Veloissa on suuria eroja 

Velalla on useimmiten negatiivinen kaiku keskusteluissa, ja haittoihin keskitytään hyötyjä enemmän. Eri sektoreille myönnetään velkaa huomattavasti erilaisin perustein. Pääsääntöisesti kotitaloudet tai yritykset eivät saa velkaa, jos eivät pysty maksamaan velan korkoja ja lyhennyksiä omista tuloistaan. Yritysten kassavirtaa tarkastellaan lähestulkoon suurennuslasilla, ennen kuin lainaa myönnetään. Kotitalouksille ei velkaa myönnetä, jos tuloja ei ole tarpeeksi lainan hoitamiseen ja arjen menojen kattamiseen. Vaikka yksityistä velkaa on, sen käyttötarkoitus on ratkaiseva. Ruotsin tapauksessa yritykset ovat ottaneet paljon velkaa, mutta käyttävät rahaa paljon mm. investointeihin. Tällöin kyseessä ei ole syömävelka.

Julkista sektoria käsitellään eri tavoin kuin yksityistä. Jos Suomen julkista sektoria kohdeltaisiin kuten yritystä, emme saisi enää uutta lainaa, koska menot ovat jatkuvasti tuloja suuremmat. Julkisella sektorilla on kuitenkin esimerkiksi verotusoikeus, jonka avulla se pystyy keräämään enemmän tuloja.

Koska velasta tulee ongelma?

Lähihistoriassamme on esimerkkejä tilanteista, jossa velkaa on ollut liikaa. Yhdysvalloissa ennen vuoden 2008 finanssikriisiä asuntolainoja myönnettiin muiden asiakkaiden ohella niin kutsutuille NINJA-asiakkaille (No Income, No Job or Assets) eli asiakkaille, joilla ei ollut tuloja, työtä tai varallisuutta. Asiakkailla ei ollut minkäänlaisia edellytyksiä hoitaa velkoja. Ei siis ihme, että seurauksena oli pankkikriisi. Euroopassa sijoittajien luottamus Kreikan julkiseen talouteen romahti velkavetoisen politiikan ja finanssikriisin jälkeen. Kreikan asiaa ei auttanut velkatilastoinnin luovuus, jolla velan todellista määrää yritettiin piilotella. Pääsääntöisesti hyvin hoidettu, maksukykyyn nähden oikein mitoitettu ja järkevään tarkoitukseen haettu laina ei ole ongelma.

Ruotsilla on enemmän velkaa kuin Suomella, mutta ero johtuu kotitalouksien ja yritysten ottamasta velasta. Velkaa on käytetty esimerkiksi investointeihin, jotka luovat työpaikkoja, veroja ja vientituloja. Toki ruotsalaiset kiinteistöyhtiöt ja kotitaloudet ovat velkaantuneita, joten aika näyttää, pysyvätkö velan hyödyt haittoja suurempana länsinaapurissamme. Ainakin tällä hetkellä tilanne vaikuttaa olevan hallinnassa.