Pääekonomistin katsaus: Iran sota osoittaa, että korkosijoittajat luottavat Suomen valtioon

Osake- ja korkomarkkinat ovat reagoineet voimakkaasti Israelin ja Yhdysvaltojen hyökättyä Iraniin. Suomen valtion huolestuttavan velkatilanteen näkökulmasta korkomarkkinoilta on välittynyt huojentava viesti: korkosijoittajilla on vielä vahva usko Suomen valtion velanhoitokykyyn.

Korkoero Saksaan on muuttunut maltillisesti

Hyökkäyksen alettua 28.2. monien euromaiden korkoero Saksaan on kasvanut. Korkoeroa käytetään riskimittarina, ja Saksa nähdään euroalueen ehdottomasti vahvimpana taloutena. Mitä suurempi korkoero, sitä riskipitoisempana maa nähdään Saksaan verrattuna. Korkoero Saksan ja muiden euromaiden välillä on kasvanut aina epävarmuuden lisääntyessä, niin myös Iranin sodan alettua.

Esimerkiksi Italian korkoero on kasvanut 0,3 prosenttiyksikköä, Ranskan 0,13. Suomen korkoero sen sijaan on kutakuinkin samalla tasolla, kuin ennen sotaa. Korkosijoittajien silmissä maakohtaiset riskit ovat kasvaneet. Suomea tarkasteltaessa on hyvä huomata, että olimme jo ennen sotaa eri ryhmässä kuin esimerkiksi Italia, Kreikka ja Ranska.

Suomen velanhoitokykyyn luotetaan

Markkinashokki on tullut Suomen kannalta mielenkiintoiseen aikaan, sillä käynnissä ovat keskustelut holtittomasti velkaantuneen valtiontalouden tasapainottamisesta. Suomalaisten huoli valtiontalouden kestävyydestä on perusteltu. Onneksemme korkosijoittajien silmissä luotto valtioon on vielä vahva. Korkoeron olematon muutos on tästä osoitus.

Vahva luottamus helpottaa sopeuttamista

Valtiontalouden sopeuttaminen on valtava urakka, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Korkosijoittajien luottamus on sopeuttajan paras ystävä, sillä se mahdollistaa sopeutuksen tekemisen omilla ehdoilla, ilman ulkopuolisten sanelua. Tämän lisäksi kaikkia sopeutustoimia ei ole pakko ajaa läpi kiireessä, vain niitä voidaan jakaa useammalle vuodelle.

Korkosijoittajien luottamusta on kriittisen tärkeää vaalia. Luottamuksen menetyksen seuraukset voivat olla lähes katastrofaaliset, mistä Kreikan velkakriisi viime vuosikymmenellä on tärkeä muistutus. Velkajarrusopimus osoitti, että lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet urakkaan. Tämä jo yksin on tärkeä viesti markkinoille. Esimerkiksi Ranskassa, jossa myös on valtavia haasteita valtiontalouden kanssa, mitään edes vähäisesti velkajarrua muistuttavaa ei ole käsitelty, saati suunniteltu.

Tapahtui Iranin sodassa mitä tahansa, viime viikkojen markkinaheilahtelut osoittavat, että sijoittavat luottavat vielä Suomen valtioon. Tästä luottamuksesta on syytä pitää huolta, sillä sen menettämiseen meillä ei ole varaa.

Lasse Corin
Pääekonomisti