Aktian asuntomarkkinakatsaus: Korkoshokki ravisteli kaikkia Pohjoismaita; miksi Suomi kärsi eniten?
Nollakorkoajan päättyminen iski voimalla Pohjoismaiden asuntomarkkinoihin. Korkoshokin hellitettyä asuntomarkkinat ovat kulkeneet eri suuntiin. Norjassa ja Tanskassa asuntojen hinnat nousevat, ja Ruotsissakin pahin pudotus on takana. Suomessa kauppa ja hintakehitys laahaavat yhä. Miksi sama korkoliike tuotti eri lopputuloksen?
Aktian tänään julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat suhteessa ansiotuloihin eivät ole Suomessa koskaan olleet yhtä matalat kuin nyt.
”Suomessa asunnot ovat keskimäärin 20 prosenttia edullisempia kuin vuonna 2021, Ruotsissa noin 16 prosenttia ja Norjassa ja Tanskassa hieman alle 10 prosenttia”, Aktian pääekonomisti Lasse Corin kirjoittaa.
Suomessa vanhojen asuntojen hinnat eivät vieläkään ole lähteneet nousuun. Uusien asuntojen hintojen muutos on ollut kokonaisuudessaan maltillisempi.
Asuntorakentamisen romahdus iski kovimmin Suomeen
Suomen asuntomarkkinan pitkittynyttä alakuloa ei voi panna vain korkojen nousun piikkiin. Corinin mukaan kehitystämme selittävät myös Pohjoismaiden hitain väestönkasvu ja heikoin talouskasvu sekä poikkeuksellisen vilkas asuntorakentaminen ennen korkojen nousua.
”Koronan jälkeinen talouskasvu on ollut Suomessa huomattavasti heikompaa kuin verrokkimaissamme. Ainoana Pohjoismaana Suomen bruttokansantuote asukasta kohti on tällä hetkellä alle koronaa edeltäneen tason.”
Korkeimmillaan yli 7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta muodostui asuntoinvestoinneista, mikä oli nollakorkoajan korkein luku Pohjoismaissa. Kaiken kaikkiaan asuntoinvestointien osuus on Suomessa ollut Pohjoismaiden korkein käytännössä koko 2000-luvun.
”Siksi asuntomarkkinan heikkenemisellä on ollut suurin taloudellinen vaikutus Suomeen. Samaan aikaan asuntojen tarjonta on pysynyt runsaana, ja pitkään jatkunut heikko talouskasvu on vain pahentanut tilannetta”, Corin summaa.
Joko asuntomarkkinoita on koeteltu tarpeeksi?
Corinin mukaan käänteitä on vaikea ennustaa, mutta Suomessa moni asia on alkanut liikkua asuntomarkkinoiden kannalta oikeaan suuntaan.
”Uusien asuntojen tarjonta on supistunut, mikä tukee markkinatasapainon asteittaista palautumista. Palkansaajien ostovoima on parantunut ja korkotaso laskenut, vaikka epävarmuus ei ole vielä väistynyt. Lisäksi 40 vuoden asuntolaina tuo uusia joustomahdollisuuksia asunnonostajille ja voi osaltaan tukea kysynnän asteittaista elpymistä.”