Suomalaisten velka-aste on historiallisen matala
Suomalaiset kotitaloudet ovat poikkeuksellisen vähävelkaisia, kun huomioidaan velan lisäksi finanssivarallisuus. Suomalaisiakin vähävelkaisempia ovat ruotsalaiset, kun käytetään samaa mittaria. Velkaa ja velkakestävyyttä on tärkeää tarkastella eri näkökulmista, ei vain yhden indikaattorin kautta.
Yleisesti käytetty kotitalouksien velka-aste ”brutto”, nyt 118 prosenttia, lasketaan jakamalla kokonaisvelka käytettävissä olevilla tuloilla. Vähentämällä finanssivarallisuus velasta saadaan nettovelka-aste. Nettovelka-aste on vahvistunut tasaisesti noin 15 vuoden ajan, ja on tuoreimpien tilastojen mukaan -82 prosenttia. Negatiivinen luku tarkoittaa, että varallisuutta on enemmän kuin velkaa.
Olen laskenut finanssivarallisuuteen talletukset, suorat osakkeet, rahastot ja henkivakuutussäästöt. Ruotsin luvuissa ei ole mukana vertailuja sekoittavia eläkesäästöjä. Varallisuus toimii kotitalouksien puskurina ja tulonlähteenä. Varallisuus pienentää velkaan liittyviä riskejä, toki sillä edellytyksellä, että samoilla kotitalouksilla on velkaa ja varallisuutta. Laskelmista jätin pois asuntovarallisuuden, koska finanssivarallisuus on helpompi myydä ja toimii siksi paremmin puskurina.
Suomalaisten finanssivarallisuus kasvaa velkaa nopeammin
Suomalaisten kotitalouksien velka ei ole kasvanut lainkaan viimeisten neljän vuoden aikana. Vuoden 2022 lopussa velkaa oli 175 miljardia, ja tällä hetkellä sitä on 173 miljardia. Sen sijaan finanssivarallisuus on samalla ajanjaksolla kasvanut 245 miljardista 294 miljardiin euroon säästämisen ja suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Velka ja varallisuus eivät jakaudu tasan. Suomessa vain alle kolmanneksella asuntokunnista on asuntolainaa. Sama pätee varallisuuteen, joka on jakautunut yhtä lailla epätasaisesti kotitalouksien kesken.
Finanssivarallisuus kääntää mielikuvan velkaisista ruotsalaisista päälaelleen
Länsinaapurissamme Ruotsissa kotitaloudet ovat tunnetusti velkaisempia, onhan heillä käytössään pidemmät, käytännössä ikuiset, asuntolainat. Ruotsalaisten velka-aste onkin 173 prosenttia. Kun kotitalouksien veloista vähentää finanssivarallisuuden, ruotsalaiset muuttuvat suomalaisia vähävelkaisemmiksi. Kuten meillä, myös heillä on enemmän finanssivarallisuutta kuin velkaa. Ylipäätään kotitalouksien nettovelka-aste maiden välillä on häkellyttävän samanlainen.
Tilasto ei kerro, ovatko nettovelka-asteet samalla tasolla juuri ruotsalaisten pidempien lainojen ansioista. Kotitalouksien varallisuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin velan käyttö. Vertailu toimii kuitenkin tärkeänä muistutuksena varallisuuden vaikutuksesta kotitalouksien velka-asemaan.
Pidempi asuntolaina mahdollistaa vaurastumisen
Pidempi asuntolaina mahdollistaa finanssivarallisuuden kasvattamisen sillä edellytyksellä, että pienemmän lyhennyksen myötä käteen jäävät säästöt sijoitetaan eikä niitä kuluteta. Kun ei huomioida korkoja ja mahdollisia tuottoja, pidemmän asuntolainan vaikutus nettovelkaan on neutraali. Tämä tarkoittaa, että hitaammin pienentyvän lainan vastapainona finanssivarallisuus kasvaa nopeammin.
Blogikirjoituksen on kirjoittanut Aktian pääekonomisti Lasse Corin.