Siirry sisältöön Siirry chattiin
"Me ihmiset emme loppujen lopuksi ole kovin erilaisia" – Svenska Teaternin Änglagård tuo yhteen yleisöä kieli- ja sukupolvirajojen yli

"Me ihmiset emme loppujen lopuksi ole kovin erilaisia" – Svenska Teaternin Änglagård tuo yhteen yleisöä kieli- ja sukupolvirajojen yli

Torstai 1. lokakuuta 2026 Blogit ja artikkelit

Aktian pitkäaikainen yhteistyökumppani Svenska Teatern on tarjonnut eri sukupolville teatterielämyksiä ja kulttuurikokemuksia jo lähes 200 vuoden ajan. Vuoden suurtuotanto, musikaali Änglagård, on lämmin ja ajaton tarina ymmärryksestä ja ennakkoluuloista tuntematonta kohtaan.

Esirippu on noussut, ja kuukausien intensiivinen työ huipentui, kun Änglagård sai vihdoin ensi-iltansa Svenska Teaternin suurella näyttämöllä. Näytelmä perustuu Colin Nutleyn vuonna 1992 ohjaamaan menestyselokuvaan Änglagård, ja Svenska Teatern on ensimmäinen musikaalin esittävä teatteri Ruotsin ulkopuolella.

”Olemme saaneet paljon positiivisia reaktioita, iloisia hurraahuutoja ja upeita suosionosoituksia. Se tuntuu todella hyvältä, ja näyttelijät nauttivat siitä, että pääsevät vihdoin esittämään näytelmää yleisölle”, sanoo Svenska Teaternin vastaava dramaturgi ja Änglagårdin ohjaaja Maria Lundström (kuvassa oikealla).

Maria Lundström

Lundströmin mukaan musikaalin viehätys perustuu sen inhimilliseen sanomaan ja samaistuttaviin henkilöhahmoihin. Näyttelijöiden ja yleisön välinen vuorovaikutus on käsin kosketeltava.

Hän iloitsee saadessaan olla mukana tekemässä näytelmää, joka puhuttelee laajaa yleisöä iästä ja kielitaustasta riippumatta. Näytelmä tekstitetään sekä suomeksi että englanniksi, ja tarvittaessa siitä on saatavilla myös kuvailutulkkaus. 

”Näytelmä sopii eri-ikäisille ja eri kieliä puhuville katsojille. Tarina on hyvin yleismaailmallinen, vaikka se sijoittuukin Pohjoismaihin ja meidän tapauksessamme Suomeen”, Lundström kertoo.

Ajaton tarina ymmärryksestä ja ennakkoluuloista

Lundström kuvailee Änglagårdia erittäin hauskaksi ja lämminhenkiseksi näytelmäksi, jossa huumorin rinnalla käsitellään myös vaikeita aiheita, kuten ennakkoluuloja tuntematonta kohtaan.

Tarina sijoittuu 1990-luvulle, mutta näytelmän käsittelemät yhteiskunnalliset kysymykset ja henkilöhahmojen kohtaamat haasteet ovat edelleen yhtä ajankohtaisia.

”Valitettavasti teema on edelleen erittäin ajankohtainen, sillä yhteiskunnassamme ei vieläkään täysin hyväksytä ihmisten erilaisuutta”, Lundström sanoo.

Lundström toivoo, että näytelmä toisi ihmisiä yhteen sen sijaan, että huomio kiinnittyisi heidän erilaisuuteensa. 
Viestihän on, että me ihmiset emme loppujen lopuksi ole kovin erilaisia, vaikka näyttäisimme erilaisilta, puhuisimme eri kieltä tai eläisimme eri tavoin, Lundström sanoo.

Kuva näytelmästä: Kasper Dalkarl, henkilökuva: Cata Portin.

Lue lisää näytelmästä tästä