Siirry sisältöön Siirry chattiin
Aktian tunnistuspalvelussa saattaa esiintyä häiriöitä
Vikaa korjataan parhaillaan. Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa.
Aktian nimissä kalastellaan verkkopankkitunnuksia Lue lisää
Mikä sinun vaurastumistasi hidastaa?

Mikä sinun vaurastumistasi hidastaa?

Maanantai 24. toukokuuta 2021 Blogit ja artikkelit

Tämä on mainos. Tutustu ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä sijoitusrahaston avaintietoesitteeseen.

Olet varmasti kyllästymiseen asti kuullut sanottavan, että suomalaiset kotitaloudet makuuttavat ylimääräisiä varoja pankkitileillä sen sijaan, että panisivat ne poikimaan jossakin tuottavammassa kohteessa. No, harva meistä varmaan kutsuisi omia työllä ja tuskalla ansaittuja säästöjään ylimääräisiksi, mutta on tuossa väitteessä kuitenkin vinha perä. Aktian pääekonomisti Lasse Corin pohdiskeli asiaa hiljattain raportissaan otsikolla:  Kotitalouksien vähäinen sijoittaminen hidastaa suomalaisten vaurastumista

Eihän kaikki tilillä oleva raha tietenkään ole ns. ylimääräistä. Usein rahalle on mietittynä jokin tarve lähitulevaisuudessa. Ja vaikkei olisi, on tietysti hyvä olla jonkin verran käteispuskuria yllättäviä tilanteita varten. 

Mutta tehdään pieni ajatusleikki, ja otetaan lähtökohdaksi Lasse Corinin raportissa esitelty laskelma. Jos katsotaan talletuskannan suhdetta bruttokansatuotteeseen, se on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 39,5 prosenttia. Viime vuoden lopussa tämä suhdeluku oli kasvanut, mm. koronan tuoman epävarmuuden seurauksena, mittaushistorian korkeimmalle tasolle 44,5 prosenttiin. Jos nykytilanteen ja 10 vuoden keskiarvon erotuksen ajateltaisiin kertovan ”ylimääräisistä” talletuksista, olisi suomalaisten tileillä tällaista rahaa siis noin 12 miljardin euron edestä. 

Tileillä maatessaan nämä varat eivät tuota nykyisessä korkoympäristössä omistajilleen mitään. Tästä huolimatta juuri tämä on ollut suomalaisten kotitalouksien ehdottomasti suosituin säästämismuoto viimeisen 10 vuoden aikana. 

Tileillä maakaavat varat eivät tuota nykyisessä korkoympäristössä omistajilleen mitään.

Samaan aikaan niiden kotitalouksien, jotka ovat sijoittaneet varojaan henkivakuutuksiin, osakkeisiin ja rahastoihin, varallisuus on Lasse Corinin mukaan pelkästään näiden sijoitusten arvonmuutoksen myötä kasvanut lähes 40 miljardilla eurolla. Ja tämä siis koskee vain sijoitusten arvonmuutosta. Sen lisäksi sijoituksista on myös maksettu tuottoa kotitalouksille esimerkiksi osinkojen muodossa.

No, mitä tällä ylimääräisellä 12 miljardilla sitten voisi käytännössä tehdä? 12 miljardia on paljon rahaa. Jos jatketaan ajatusleikkiä vaikkapa niin, että potti jakautuisi tasan kaikkien suomalaisten kesken, tarkoittaisi se sitä, että jokaisella suomalaisella vauvasta vaariin makaisi tilillään pyöreästi pari tonnia ylimääräistä. 

– Tämä ylimääräinen raha tarjoaisi kotitalouksille erinomaisen mahdollisuuden hajauttaa omia sijoituksiaan korkeampien tuotto-odotusten kohteisiin ja sitä kautta kasvattaa omia vaurastumisen mahdollisuuksiaan, Lasse Corin toteaa raportissaan.

Jos oletetaan, että teemme kuten Lasse ehdottaa ja sijoitamme summan osakepainotteisesti ja saamme sijoituksellemme 7 prosentin vuosittaisen tuoton, on sijoituksen arvo lähes tuplaantunut kymmenen vuoden kuluttua. Jos sijoituskohteen tuotto on tätäkin parempi, on sijoituksen arvo tietysti suurempi ja jos tuotto jää matalammaksi, jää arvonnousukin pienemmäksi. Mutta verrattuna nollakorkoisella tilillä makuuttamiseen on pienikin tuotto kuitenkin kotiinpäin. 

Matematiikka on siis selvää. Jos haluaa vaurastua, kannattaa varat sijoittaa. 

Matematiikka on siis selvää. Jos haluaa vaurastua, kannattaa varat sijoittaa. Mutta mihin? Vastaus riippuu tietysti monesta asiasta. Paljonko sinulla on rahaa? Milloin tarvitset niitä? Minkä verran olet valmis ottamaan riskiä? Jne. jne.

Nämä ovat kysymyksiä, joihin jokaisen sijoittajan tulee omalta kohdaltaan vastata ennen sijoituspäätöksen tekemistä, painottaa Aktia Pankin henkilöasiakkaiden sijoittamisesta ja säästämisestä vastaava johtaja Thomas Lindholm

Pidemmällä aikavälillä sijoittavalle sopivat riskipitoisemmat kohteet, jotka myös ovat perinteisesti tuottaneet paremmin kuin vähäriskisemmät. Näissä sijoitusten arvo saattaa kuitenkin lyhyellä tähtäimellä nousta ja laskea jyrkästikin, Lindholm muistuttaa. Tällaisia sijoituksia ovat osakkeet, joilla saattaa lyhyellä aikavälillä tehdä isoja voittoja, mutta myös tappioita. Pitkällä aikavälillä osakesijoitukset ovat kuitenkin historiallisesti tuottaneet eri omaisuuslajeista parhaiten. 

Aktiivisesti hoidettu osakerahasto esimerkiksi voi osaavissa käsissä tuottaa markkinoiden keskiarvoa huomattavasti paremmin.

– Aktiivisesti hoidettu osakerahasto esimerkiksi voi osaavissa käsissä tuottaa markkinoiden keskiarvoa huomattavasti paremmin. Huippuesimerkki tällaisesta on Aktian Nordic Micro Cap -rahasto, joka on pieniin pohjoismaalaisiin kasvuyrityksiin sijoittamalla onnistunut kasvamaan lyhyen historiansa aikana jo 231 %, vaikka mukaan mahtuu kunnon laskujakin, Lindholm kuvailee.

Kuva: Aktia Nordic Micro Cap -rahaston tuotto periodilla 3.11.2016-1.5.2021. (Lähde: Aktia Pankki Oyj)

Historialliset tuotothan eivät tietenkään välttämättä kerro tulevaisuudesta mitään, ja sijoituksiin – varsinkin osakesijoituksiin – liittyy aina myös riski pääoman menettämisestä. Lindholm painottaakin, että kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen ja miettiä, mikä olisi se itselle sopiva tapa panna rahat poikimaan. 

– Sen verran voidaan sanoa jo tässä, että nollakorkoisella tilillä se ei ole. Tarkempia neuvoja antaaksemme meidän täytyy kuitenkin ensin tutustua sinun tilanteeseesi. Lähtökohtaisesti suosituksemme on lähteä liikkeelle maantieteellisesti ja omaisuuslajeittain kattavasti hajautetulla ratkaisulla, jossa on mukana osakkeita, korkoja ja mahdollisesti myös vaihtoehtoisia sijoituksia.

Helpoiten pääset alkuun varaamalla ajan asiantuntijallemme.

Varaa aika etätapaamiseen

Informaatio on koottu lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä.

Rahaston historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta kehityksestä. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa varat kokonaan tai osittain. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Tämä ei ole Aktia Pankki Oyj:n antama yksilöllinen suositus asiakkaalle. Aktia Pankki Oyj ei vastaa asiakkaan sijoitustoiminnan tuloksesta. Asiakkaan tuleva sijoitustoiminnan tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan tulee aina ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua rahoitusvälineen ominaisuuksiin, kuluihin ja riskeihin, jotka ilmenevät esimerkiksi sijoitusrahaston avaintietoesitteestä ja rahastoesitteestä.

Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta/tuotetta pidetään hallussa.