Markkinakommentti 16.3.2022
Venäjän sota Ukrainassa jatkuu jo kolmatta viikkoa. Kaiken inhimillisen kärsimyksen lisäksi, ravistelee sota myös talousnäkymiä ja sijoitusmarkkinoita. Markkinoilla nähdyt hintojen heilahdukset perustuvat osin arvioihin todellisista talousvaikutuksista ja osin ns. pelkokertoimeen tai sotaan liittyvään epävarmuuteen. Lopulta kenelläkään ei ole tietoa sodan seuraavista käänteistä tai edes tulevasta kestosta.
Tähän mennessä varmoja sodan seurauksia on, että Venäjä on toimillaan eristänyt itsensä globaalista taloudesta lähes täydellisesti. Sanktiot ja yritysten vetäytyminen Venäjän markkinoilta romuttavat maan talouden. Lisäksi maan jättäminen pois sijoitusindekseistä on johtanut Venäjän sijoituskelvottomuuteen hyvin pitkäksi aikaa, tapahtui sodan osalta mitä vain.
Varmaa on myös, että sodan myötä energian, raaka-aineiden ja monien viljojen hinnat ovat nousseet selvästi ja nostavat siten inflaatiota kaikkialla maailmassa. Talouskasvun kannalta kyse on lähinnä siitä, että jatkuuko hintojen nousu vielä nykyisestä vai nähdäänkö hinnoissa tasaantumista tai jopa laskua. Tämä riippuu epäilemättä sodan tulevista käänteistä.
Inflaation nousu vaikuttaa keskuspankkien tuleviin linjauksiin. Inflaation torjuminen on keskuspankkien päätehtävä, mutta koska kyse on tarjontashokista, eikä kysynnän kasvusta johtuneesta ilmiöstä, on hyvin epävarmaa missä määrin keskuspankit voivat tilanteeseen vaikuttaa. Siksi niiden on myös pakko huomioida hintojen nousun vaikutukset talouskasvuun, etenkin mikäli tilanne pitkittyy.
Sijoitusmarkkinoiden kannalta tärkeää on nimenomaan tuleva kasvunäkymä ja yritysten tuloskasvu. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu leikkaa näistä osan, vaikka energiariippuvuus on selvästi aiempia energiakriisejä vähäisempää. Toinen sijoitusmarkkinoiden kannalta merkittävä teema on rahapolitiikan kiristyminen, joka tällä hetkellä näyttää jatkuvan sodasta huolimatta.
Osakekurssien laskun myötä osakkeiden arvostustasot ovat alkuvuodesta laskeneet selvästi. Tällä hetkellä kertoimet ovat pitkän aikavälin mediaanitasojen alapuolella kaikilla markkinoilla pl. Yhdysvallat. Myös riskillisissä koroissa tuottonäkymä on parantunut merkittävästi, kun korkotaso on noussut ja riskilisät ovat kiivenneet pitkän aikavälin keskimääräisten tasojen yläpuolelle. Tuottonäkymä sijoittajan kannalta on siis parantunut riskien kasvun myötä, mutta samalla on muistettava, että riskit kasvun osalta ovat ihan todellisia. Aktian sijoitusnäkemyksessä pidämme toistaiseksi osake- ja korkoallokaation neutraalissa, vaikka tilanteessa voi aueta houkuttelevia tilaisuuksia.
Markkinakommentin on kirjoittanut allokaatiojohtaja Patrik Moring.
