Siirry sisältöön Siirry chattiin
Aktian nimissä lähetetään aktiivisesti huijausviestejä. Uudessa huijauksessa pyydetään asentamaan etäkäyttösovellus puhelimeen.

Lue lisää täältä.

Pääekonomistin blogi: Nyt tarvitaan nopeita toimia – näihin neljään asiaan uuden hallituksen tulee tarttua ensimmäisenä

Pääekonomistin blogi: Nyt tarvitaan nopeita toimia – näihin neljään asiaan uuden hallituksen tulee tarttua ensimmäisenä

Keskiviikko 19. huhtikuuta 2023 Blogit ja artikkelit

Suomi saa kohta uuden hallituksen. Hallituksella on edessään lukuisia haasteita, joista oikeastaan kaikki ovat olleet tiedossa jo vuosia. Ongelmat eivät ratkea yhden hallituksen aikana, mutta mahdollisesti yhden hallituksen päätöksillä.

Alhaalla neljä keskeistä talouden teemaa, joihin uuden hallituksen on puututtava välittömästi.

1.  Julkisen velkaantuneisuuden kääntäminen on uuden hallituksen ykkösprioriteetti

Suomen julkisen sektorin velkaantuneisuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja tähän uuden hallituksen tulee puuttua ensimmäisenä. Vaikka iso osa velanotosta on hyvin perusteltua, se ei vähennä velkaantumisen riskejä.

Velkaantuneisuus tulee saada laskuun, jotta seuraavan kriisin kohdatessa julkinen sektori pystyy tukemaan sekä kansalaisia että taloutta. Tämä edellyttää uudistuksia ja kipeitä päätöksiä. Uudistuksissa, etenkin leikkauksissa, siirtymäajan tulee olla riittävän pitkä, jopa yli seuraavien vaalien. Tällöin suuretkin uudistukset on helpompi toteuttaa.

2. Työllisyysasteen nostaminen vaatii katseen kääntämistä länteen

Suomen hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen edellyttää työllisyysasteen nostamista.  Olemme auttamatta jäljessä Ruotsia ja Tanskaa, jotka molemmat ovat hyviä vertailukohteita talouksiemme samalaisen rakenteen vuoksi. Suomessa työllisten osuus on maavertailussa matalin kaikissa ikäryhmissä, pois lukien nuorimmat kansalaiset.

Ero Ruotsin ja Tanskan eduksi korostuu etenkin vanhemmissa ikäryhmissä. Koska työllisyysaste on heikompi useissa ikäryhmissä, ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. Onkin syytä analysoida tarkkaan, voimmeko ottaa oppia läntisiltä naapureiltamme, kopioida hyviä käytänteitä ja tunnistaa menestystekijöitä, jotka meiltä vielä puuttuvat?

3. Julkisen sektorin investointikyky on rajallinen – tarvitaan uusia porkkanoita vauhdittamaan yksityisen sektorin investointeja Suomeen 

Suomi tarvitsee enemmän investointeja kasvun vauhdittamiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tällä hetkellä julkisen sektorin osuus investoinneista on Suomessa jo melko korkea.

Ruotsissa julkisen sektorin investoinnit vastaavat 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, Suomessa niiden osuus on 4,1 prosenttia. Julkisen sektorin haasteena on velkaantuneisuus, joten investointien kasvu nojaa pitkälti yksityisen sektorin investointikykyyn, -haluun ja -varoihin. Miten saamme houkuteltua enemmän yksityisiä sijoittajia Suomeen? 

4. Vihreä sähkö selvä valonpilkahdus – tätä valoa ei saa sammuttaa

Suomessa on investoitu viime vuosina valtavasti uusiutuvaan energiaan, etupäässä tuulivoimaan. Näiden investointien ennustetaan jatkuvan merkittävinä.

Tuulivoiman rakentaminen tuo Suomeen halpaa ja puhdasta energiaa, jota teollisuus voi hyödyntää. Tämä avaa Suomelle uusia markkinoita ja vahvistaa kilpailukykyämme. Annetaan siis energiainvestointien virrata rauhassa, eikä rikota sitä, mikä toimii jo hyvin.