Siirry sisältöön Siirry chattiin
Aktian nimissä kalastellaan verkkopankkitunnuksia Lue lisää
Siirtymäsäännösten käyttö ja raportti vakavaraisuudesta

Vakuutukset

Siirtymäsäännösten käyttö ja raportti vakavaraisuudesta

Aktia Henkivakuutus Oy:llä on Finanssivalvonnan lupa käyttää siirtymäsäännöksiä vakavaraisuuslaskelmissa 1.1.2032 asti.

Vakuutusyhtiölain 8a luvun 1 §:ssä tarkoitettu vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus on julkaistu vuodelta 2020. Lue kertomus alla.

 

Yhteenveto 2020

Aktia Henkivakuutus Oy:n (jatkossa ”yhtiö”, ”henkiyhtiö” tai Aktia Henkivakuutus) liikeidea on henkivakuutustoiminnan harjoittaminen, ja yhtiöllä on toimilupa henkivakuutusluokkiin 1 (henkivakuutus), 3 (sijoitussidonnainen vakuutus) ja 6 (kapitalisaatiosopimustoiminta) sekä vahinkovakuutusluokkiin 1 (tapaturmat) ja 2 (sairaus) kuuluvaan vakuutustoimintaan. 

Tässä raportissa kuvataan yksityiskohtaisesti yhtiön vakavaraisuus ja taloudellinen tilanne. Raportissa kuvataan myös yhtiön hallintojärjestelmät, riskiprofiili, sekä miten yhtiö hallitsee olennaiset riskit. 

Yhtiön vuoden 2020 tilinpäätös (FAS) osoittaa 8,7 (2019: 8,7) miljoonan euron voitollisen tuloksen. Yhtiön operatiivinen kannattavuus oli hyvällä tasolla, ja sen liikekustannussuhde oli 88,0 (73,9) prosenttia. Liikekustannussuhde kasvoi jonkin verran Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandiasta 31.5.2020 siirretyn vakuutuskannan johdosta, sekä palkkiokustannusten nousun johdosta. Riskivakuutusten vahinkosuhde oli hyvällä tasolla, 57 % (61 %). Yhtiön sijoitusten tuotto oli markkina-arvoin laskettuna 3,8 % (3,9 %) vuonna 2020. Ilman niitä pääomalainasijoituksia, jotka tehtiin Liv-Alandian kannansiirron yhteydessä, sijoitusten tuotto olisi ollut 0,5 % vuonna 2020. 

Yhtiön strategia uusmyynnin suhteen on keskittyä sijoitussidonnaisiin säästö- ja eläkevakuutuksiin, henkivakuutuksiin sekä vakuutuksiin ohimenevän ja pysyvän työkyvyttömyyden varalta, sekä vuoden 2020 alusta myös vakuutuksiin vakavan sairauden varalta. Vakuutuskannassa on myös esimerkiksi vapaaehtoisia korkosidonnaisia eläkevakuutuksia ja sairauskuluvakuutuksia run-off-tilassa. Tilinpäätöksen korkosidonnainen vastuuvelka vakuutuksille, jotka antavat kiinteän tuoton säästöille, nousi Liv-Alandian kannansiirron yhteydessä 67,0 miljoonalla eurolla, ja oli vuoden lopussa yhteensä 427,3 (396,4) miljoonaa euroa. Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli vuoden lopussa 969,8 (869,4) miljoonaa euroa.

Yhtiö kuuluu Aktia-konserniin (jatkossa ”konserni” tai Aktia-konserni) kokonaan omistettuna tytäryhtiönä, ja noudattaa näin ollen konsernin sisäisiä, toimintaa säänteleviä ja lainsäädännön edellyttämiä periaatteita, asiakirjoja ja hallinnon kuvauksia. Yhtiö on laatinut erilliset säännöllisesti tai tarvittaessa päivitettävät ohjausdokumentit niille yrityssääntelyn alueille, jotka koskevat erityisesti vakuutustoimintaa. 

Konsernin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistua siitä, että toiminta noudattaa niitä vaatimuksia, joita sääntely sekä konsernin itselleen asettamat suuntaviivat edellyttävät. 

Sisäistä valvontaa toteutetaan organisaation kaikilla tasoilla. Konsernin hallitus päättää periaatteista, ohjeista, riskistrategioista sekä konsernin riskinottohalukkuudesta, sekä vastaa siitä että riskienhallinta toteutetaan asianmukaisesti ja että Aktia-konsernin työskentelytavat takaavat liiketoiminnan laillisuuden. 

Juha Hammarén on toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana vuoden aikana. Muut hallituksen jäsenet ovat Outi Henriksson ja Juha Volotinen, joka korvasi Riikka Luukon 1.9.2020 lähtien. Seppo Sibakov on toiminut yhtiön toimitusjohtajana 31.8.2020 asti ja Riikka Luukko 1.9.2020 lähtien. Sam Olin nostettiin mukaan yhtiön operatiiviseen johtoryhmään 27.3.2020. 

Henkiyhtiön riskienhallinta, sisäinen tarkastus ja 1.4.2020 lähtien myös compliance, on ulkoistettu konsernille.

Henkiyhtiön riskinottohalukkuus määritellään osittain yhtiön, osittain konsernin kokonaisedun mukaisesti, erityisesti sen mukaan, että konsernin tulee selviytyä tiukemmista pääoma ja viranomaisvaateista kiristyvässä markkinatilanteessa. 

Konsernin tavoite henkiyhtiölle on pääomapuskurin pitäminen riittävän suurena, jotta se täyttää vakavaraisuusmääräysten asettamat vaatimukset. Osinkoa ei maksettu vuodelta 2020, ja tilikauden tulos vahvisti näin ollen yhtiön omaa varallisuutta. Tavoitteena on, että vakavaraisuus olisi pitkällä tähtäimellä riittävän korkealla tasolla myös ilman yhtiön nyt noudattamaa siirtymäsäännöstä. 

Sijoitusmarkkinoiden tilanne on edelleen haastava. Riittävän tuoton takaamiseksi ja viranomaisvaateiden täyttämiseksi, yhtiön limiittirakennetta on muokattu siten, että aiempaa riskillisempiä sijoituksia voidaan sisällyttää salkkuun. Samanaikaisesti sijoitussuunnittelua on painotettu entistä enemmän, ja salkunhoitajien sekä riskienhallinnan ohella nykyisin myös konsernin uusi ALM-yksikkö osallistuu suunnittelutyöhön. Vaikka yhtiö onkin sallinut korkeamman riskin instrumenttien käytön, tarkoituksena on kuitenkin edelleen rajoittaa kokonaisriskiä. Erityisesti korkoriskin suojaamiselle on työstetty strategiaa. 

Markkinariski on yhtiön suurin riski, ja korkoriski on markkinariskien osariskeistä merkittävin. Muut merkittävät markkinariskit ovat luottospreadriski ja kiinteistöriski.

Yhtiön virallinen tilinpäätös tehdään FAS-säännösten mukaan. Aktia-konsernin tilinpäätös tehdään IFRS-tilinpäätösperiaatteiden mukaan, ja sitä varten henkiyhtiön osalta tehdään tiettyjen erien korjauksia. Salkuissa olevat varat ja vastuuvelka pois lukien nämä kaksi tilinpäätösperiaatetta ovat yhtenevät useimpien erien osalta, mutta IFRS-korjattuja arvoja käytetään lähtökohtana vakavaraisuustarkoitusta varten tehtävässä arvostuksessa. 

Salkuissa olevat varat arvioidaan best effort -periaatteen mukaan mahdollisimman lähellä olevaan markkina-arvoon, joka saadaan aktiivisilta ja likvideiltä markkinoilta. Tiettyjen omaisuusluokkien osalta tämä ei ole mahdollista, joten esim. pääomasijoitukset, kiinteistörahastot ja suoraan omistetut kiinteistöt arvostetaan vaihtoehtoisten menetelmien avulla. 

Vakuutustekninen vastuuvelka arvostetaan vakavaraisuustarkoitusta varten markkina-arvoon, jonka mukaan voidaan olettaa, että velvoitteet ovat siirrettävissä toiselle vakuutusyhtiölle. Määrä lasketaan parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summana. Paras estimaatti vastaa vakuutussitoumuksista syntyvien, arvioitujen tulevien kassavirtojen diskontattua nykyarvoa. Diskonttaukseen käytetään EIOPA:n (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen) julkaisemia korkoja. Korkosidonnaisten vakuutusten parhaan estimaatin osalta sovelletaan korkoa, johon on tehty ns. volatiliteettikorjaus, ja osaan kannasta sovelletaan lisäksi vakuutusteknistä vastuuvelkaa koskevaa siirtymäsäännöstä.

Yhtiön oma varallisuus oli 159,1 miljoonaa euroa 31.12.2020 (31.12.2019: 166,3), ja se muodostui kokonaisuudessaan luokkaan 1 kuuluvasta omasta perusvarallisuudesta, joka voidaan käyttää kokonaisuudessaan täyttämään sekä vakavaraisuuspääoma- (SCR) että vähimmäispääomavaatimusta (MCR). 

Vakavaraisuuspääomavaatimus oli 109,0 (86,6) miljoonaa euroa ja vähimmäispääomavaatimus 28,2 (24,2) miljoonaa euroa 31.12.2020. Yhtiön oma varallisuus ylitti siis SCR-vaatimuksen 50,1 (79,7) miljoonalla eurolla ja MCR-vaatimuksen 130,9 (142,1) miljoonalla eurolla. Oman varallisuuden ja SCR-vaatimuksen suhde oli 146 % (192 %) ja oman varallisuuden ja MCR-vaatimuksen suhde 564 % (688 %). 

Yhtiöllä on Finanssivalvonnan lupa tehdä vähennyksiä vakuutusteknisestä vastuuvelasta siirtymäkauden ajan. Vakuutusteknisen vastuuvelan siirtymäsäännöksen soveltaminen lisää yhtiön omaa varallisuutta huomattavasti. Vuoden 2020 lopussa sen yhtiön omaa varallisuutta lisäävä vaikutus oli 42,9 (46,1) miljoonaa euroa. Vaikutus pienenee vuosittain lineaarisesti, ja vuoden 2032 alusta se on nolla. 

Ellei siirtymäsäännöksiä sovellettaisi, SCR-vaatimus olisi ollut 119,3 (98,3) miljoonaa euroa ja MCR-vaatimus 29,8 (25,9) miljoonaa euroa 31.12.2020. Ilman siirtymäsäännöksiä oma varallisuus oli 116,2 (120,2) miljoonaa euroa, josta syntyisi SCR-vaatimukseen verrattuna -3,2 (21,8) miljoonan euron ylijäämä ja MCR-vaatimukseen verrattuna 86,4 (94,2) miljoonan euron ylijäämä. Ilman siirtymäsäännöksiä oman varallisuuden ja SCR-vaatimuksen suhde olisi ollut 97 % (122 %) ja oman varallisuuden ja MCR-vaatimuksen suhde 389 % (464 %). 

Vakavaraisuuden heikkeneminen vuoden aikana johtuu pääasiassa Liv-Alandian kannansiirrosta, joka nosti pääomavaatimuksia yhtiön arvioiden mukaisesti. Korkotason lasku on samalla vähentänyt omaa varallisuutta, ja ilman siirtymäsäännöksiä vakavaraisuus olisi siis ollut riittämätön vielä vuodenvaihteessa.