Siirry sisältöön Siirry chattiin
Asiakkaiden palveluita voidaan rajoittaa puutteellisten tuntemistietojen takia.

Tarkistathan verkko- tai mobiilipankista, että olet päivittänyt tuntemistietosi.

Pääekonomistin blogi: Onko inflaatio asuntovelallisen ystävä?

Pääekonomistin blogi: Onko inflaatio asuntovelallisen ystävä?

Perjantai 22. huhtikuuta 2022 Blogit ja artikkelit

Inflaatio syö velat! Tämä on yleisesti kuultu väite, etenkin kun palataan historiassa vähän taaksepäin. Inflaatio on kiihtynyt selvästi koronan jälkeen ja samalla puheet asuntovelallisten kissanpäivistä ovat yleistyneet. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen. Periaatteessa inflaatiosta on apua velallisille – mutta ei aina.

Palkkakehitys ratkaisee

Kaikessa yksinkertaisuudessaan inflaatio ei vaikuta suoraan velkaan millään tavalla. Jos sinulla on 90 000 euroa asuntovelkaa, oli inflaatio 0 tai 15 prosenttia, tuo 90 000 euroa ei katoa mihinkään. Otetaan mukaan esimerkki havainnollistamaan asiaa. Jos vuositulosi ovat 45 000 euroa, on sinulla asuntovelkaa 2 kertaa vuositulojesi verran.
Inflaation tuoma ”hyvä” realisoituu palkkakehityksen kautta. Voidaan olettaa – ja kuten yleensä myös tapahtuu – että palkat nousevat inflaation mukana. Palkkaneuvottelujen tavoitteena onkin pääsääntöisesti ostovoiman kasvattaminen, eli palkkojen nostaminen edes hieman nopeammin kuin kuluttajahinnat, eli inflaatio. Tällöin palkkasi nousee, mutta velka ei muut mihinkään. Jos hintojen nousun myötä palkkasi nousee 50 000 euroon, on sinulla asuntovelkaa enää 1,8 kertaa tulojesi verran. Jotta inflaatiosta olisi hyötyä velallisille, tulisi sen johtaa palkkojen nousuun.

Korkojen nousu syö inflaation hyötyjä

Inflaation vanavedessä nousevat yleensä myös korot. Keskuspankit nostavat korkoja tavoitellessaan inflaation hidastamista ja hillitsemistä. Korkojen nousu syö edellä esitettyä inflaation hyötyä. Vaikka velan suhde tuloihin pienenee, kasvattavat nousevat korot kuluttajien menoja. Ja suuremmat korkomenot ovat pois jostain muusta kulutuksesta. Korkojen nousu tuntuu nopeasti velallisen lompakossa, koska yli 90 % lainoistamme on sidottu lyhyisiin korkoihin (pääsääntöisesti 12 kk Euribor).
Todellinen voittaja inflaation ja korkojen myllerryksessä on se, joka erittäin matalien korkojen aikaan sitoi asuntolainansa pitkään korkoon, esimerkiksi 10 vuoden korkoon. Tällöin asuntolainan korko ei muutu, vaikka inflaatio ja Euriborit nousisivat merkittävästikin.

Säästöt voivat kärsiä inflaatiosta

Jos katsoo pelkästään velkaa, voi inflaatiosta hyvinkin olla hyötyä. Mutta, ennen kuin menee torille huutamaan korkeamman inflaation puolesta, kannattaa muistaa hintojen ja korkojen nousun kääntöpuoli. Äkillisesti nousevat korot voivat vaikuttaa negatiivisesti asuntojen hintoihin, eli suomalaisten suurimpaan yksittäiseen omaisuuserään. Tämän lisäksi korkea inflaatio voi syö säästöjä, esimerkiksi talletusten arvoja, jos niistä maksettava korko on inflaatiota matalampi.
Yksinkertaista reseptiä voittoon kiihtyvän inflaation maailmassa ei ole. Aina voi kuitenkin varautua. Tuloihin suhteutettu oikean kokoinen laina antaa liikkumavaraa taloudenpidossa ja esimerkiksi osakkeisiin hajautetut säästöt antavat turvaa myös kiihtyvän inflaation ympäristössä.

Lasse Corin
Pääekonomisti