Markkinaraati: Osakesäästötili on yksi instrumentti sijoittajan valikoimassa
Sijoitusmarkkinoilla heilahtelut ovat olleet poikkeuksellisen suuria nopeasti kiihtyneestä inflaatiosta ja monesta muustakin talouden ajurista johtuen. Sijoittajan paras turva on hajauttaminen eri sijoitusluokkien ja sijoitusajankohdan osalta, mikä usein toteutuu rahastosijoittamisessa.
– Sijoittajan mahdollisuudet suojautua inflaatiota vastaan ovat lyhyellä tähtäimellä hyvin rajalliset. Inflaatio ja siihen liittyvä epävarmuus ovat laskeneet osakekursseja ja velkakirjojen hintoja. Sijoitusten arvonmuutokset voivat olla suuriakin. Sitä varten ajallinen hajauttaminen on äärimmäisen tärkeää, Aktian pääekonomisti Lasse Corin kirjoitti tällä viikolla markkinakatsauksessaan.
Perinteinen suositus hyvin hajautetun sijoitussalkun rakentamiseksi on ollut, että sieltä pitää löytyä osake- ja korkosijoituksia sopivassa suhteessa. Osakkeita painottamalla on haettu parempaa tuottoa, mutta silloin myös riskit ovat suuremmat.
– Vuosi on ollut mollivoittoinen sekä osake- että korkopuolella. Perinteinen osake- ja korkohajautus ei ole toiminut markkinassa, jossa korot ovat nousseet voimakkaasti ja osakekurssit tulleet alas. Kun korko- ja osakesijoitusten arvot ovat laskeneet, vaihtoehtoiset sijoitukset ovat säilyttäneet arvonsa, Aktian sijoittamisen myyntijohtaja Thomas Lindholm kirjoitti tällä viikolla Aktian artikkelissa.
Suomalaiset osakesijoittajat saivat uudeksi instrumentikseen kolmisen vuotta sitten nykyisen hallituksen pitkään jahkailleen osakesäästötilin. Kauppalehden Markkinaraadissa keskusteltiin aiheesta. Raadin mielestä osakesäästötili on aktivoinut suomalaisia sijoittamaan kotimaisiin osakkeisiin.
– Osakesäästötili on hyvä täydennys sijoitusinstrumenttien valikoimassa. Se ei sinänsä poista osakesijoituksiin liittyvää riskiä. Rahastosijoittamisella voi hajauttaa tehokkaammin eri omaisuuslajien välillä, Markkinaraati-keskusteluun osallistunut Thomas Lindholm muistutti.
Suomessa osakesäästötilejä on avattu 300 000, kun Ruotsissa on kymmenkertainen määrä. Kun osakesäästötili lanseerattiin Suomessa, sille määriteltiin 50 000 euron katto. Markkinaraati kehittäisi osakesäästötiliä poistamalla muun muassa tämän keinotekoisesti asetetun rajoituksen.
– Osakesäästötiliä tulisi kehittää Ruotsin mallin mukaisesti ja poistaa tilin yläraja. Ruotsissa vastaavalle tilille voi ostaa myös muita sijoitustuotteita kuin osakkeita. Silloin se toimisi paremmin hajautettuna eläketurvan täydentäjänä. Ruotsissa keskimäärin joka kolmannella on osakesäästötili. Meidän kannattaisi tässä ottaa mallia länsinaapurista, Lindholm kannusti.
Markkinaraati-keskusteluun osallistui Thomas Lindholmin lisäksi myös Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ja Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen.
Videon toistaminen vaatii sivuston kaikkien evästeiden hyväksymisen.