Siirry sisältöön Siirry chattiin
Aktian nimissä lähetetään aktiivisesti huijausviestejä

Aktian nimissä on lähetetty huijausviestejä, joissa ilmoitetaan, että ”sinulla on uusi päivitys”, ja pyydetään kirjautumaan. Linkki ohjaa valesivustolle, joten älä klikkaa linkkiä. Lue lisää turvallisesta asioinnista täältä.

 

Aktian pääekonomisti: Kotitaloudet ovat sopeutuneet hyvin korkokustannusten kasvuun

Aktian pääekonomisti: Kotitaloudet ovat sopeutuneet hyvin korkokustannusten kasvuun

Perjantai 20. tammikuuta 2023 Blogit ja artikkelit

Lyhennysvapaiden kysyntä ei ole vielä kasvanut merkittävästi. Aktian pääekonomisti Lasse Corinin mukaan lyhennysvapaiden vähäinen kysyntä kertoo siitä, että kotitaloudet selviävät vielä suhteellisen hyvin lainojen hoidosta.

"Suomalaiset asuntovelalliset ovat saanet totutella kohonneisiin asuntolainojen korkoihin. Vaikka korkojen muutos on ollut voimakas, suomalaiset eivät ainakaan vielä ole innostuneet hyödyntämään merkittävässä määrin lyhennysvapaita jaksoja. Velan säntillinen lyhentäminen nähdään tärkeänä, eikä taloudellinen tilanne ole vajonnut niin huonoksi, että lyhennysvapaille olisi vielä suurta tarvetta," Lasse Corin sanoo.

Kolmasosa asuntovelallisista maksaa jo selvästi korkeampaa korkoa

Suomalaisten asuntolainojen yleisin ja melkein ainoa viitekorko, 12 kuukauden euribor, lähti nousuun viime vuoden alussa ja ylitti 2 prosentin tason syyskuussa. Nousu on jatkunut tähän päivään asti, joskin hitaammin. 12 kuukautta tarkoittaa, että lainojen viitekorko tarkistetaan vuoden välein. Tarkistuksen yhteydessä nollakorot nousevat nykytasolle, joka tätä kirjoitettaessa on noin 3,3 prosenttia.

"Noin kolmasosalle suomalaisista asuntovelallisista viitekorko on kaksi prosenttia tai enemmän. Toisin sanoen monessa kotitaloudessa korkojen nousu tuntuu jo arjessa. Tähän päälle tulevat vielä muut lainat, kuten kulutusluotot ja taloyhtiöiden velka. Muutos ei voi olla vaikuttamatta arjen talouteen, sillä korkojen noustessa talouden menot kasvavat helposti sadoilla euroilla kuukaudessa," Corin toteaa.

Lyhennysvapaissa ei vielä merkittävää muutosta

Suomen Pankin julkaisemista tilastoista voidaan tehdä päätelmiä siitä, miten suomalaiset hyödyntävät lyhennysvapaita asuntolainoissaan. Pankki julkaisee tilastoja uusista asuntolainasopimuksista ja uusista asuntolainan nostoista. Uusien sopimusten ja uusien nostettujen lainojen erotus toimii indikaattorina lyhennysvapaiden suosiosta. Tämä johtuu siitä, että lyhennysvapaa näkyy virallisissa tilastoissa uutena lainasopimuksena, vaikka lainasumma ei muutu.

"Uusien sopimusten ja nostojen erotus on kasvanut vähän. Lyhennysvapaiden suosioissa ei ainakaan vielä ole näkyvissä merkittävää muutosta. Tilastossa näkyvät myös selvästi pankkien vuoden 2015 lyhennysvapaakampanjan sekä koronakevään kysyntäpiikit, jolloin pankit markkinoivat aktiivisesti lyhennysvapaita kausia asiakkaille. Lyhennysvapaiden vähäinen kysyntä kertoo siitä, että kotitaloudet selviävät vielä suhteellisen hyvin lainojensa hoidosta."

Lasse Corinin mukaan on kuitenkin hyvä muistaa, että erittäin matalan viitekoron asuntolainoja on vielä paljon, ja näiden viitekorot nousevat ensi vuoden aikana.

"Samaan hengenvetoon on todettava, että ainakin tällä hetkellä pahimmat energian hintapiikit näyttävät olevan takana päin. Tämä tasapainottaa kotitalouksien taloudellista tilannetta," Corin jatkaa.

Kotitaloudet lyhentävät velkaa säntillisesti

Vaikka asuntolainojen laina-ajat ovat pidentyneet, lainoja lyhennetään edelleen säntillisesti. Keskimääräinen asuntolainojen takaisinmaksuaika on nykyisin noin 22 vuotta. Samaan aikaan uusien lainojen nostot ovat vähentyneet voimakkaasti.

"Koska lyhennysvapaiden suosio ei ole juuri muuttunut, kotitalouksien lainakanta (pois lukien taloyhtiölainat) pienenee tällä hetkellä. Itse asiassa se on pienentynyt jo neljä kuukautta peräkkäin. Vuoteen 1998 ulottuvassa mittaushistoriassa ei ole koskaan tapahtunut vastaavaa," Corin sanoo.

Kotitaloudet ovat siis varovaisia ottamaan uutta lainaa, mutta lyhentävät samalla vanhoja lainojaan normaalisti. Corinin mukaan näyttää vahvasti siltä, että ne selviävät hyvin kohonneista korkokustannuksista, mikä on myönteinen ilmiö vallitsevassa taloustilanteessa.