Siirry sisältöön Siirry chattiin
Aktian nimissä lähetetään aktiivisesti huijausviestejä. Uudessa huijauksessa pyydetään asentamaan etäkäyttösovellus puhelimeen.

Lue lisää täältä.

Sijoituslaina on sijoittajan täsmätyökalu, joka sopii muuhunkin kuin asuntosijoittamiseen

Sijoituslaina on sijoittajan täsmätyökalu, joka sopii muuhunkin kuin asuntosijoittamiseen

Perjantai 30. kesäkuuta 2023 Blogit ja artikkelit

Asuntosijoittaminen kasvatti suosiotaan pitkään jatkuneiden matalien korkojen aikana, ja sijoitusasuntolaina onkin suomalaisten yleisin sijoituslaina. Nopeasti nousseet korot ovat nyt nostaneet esiin perinteisesti melko riskittömänä pidettyyn asuntosijoittamiseen liittyvät riskit, varsinkin jos sijoituksia ei ole hajautettu myös muihin omaisuuslajeihin. Sijoituslaina voi toimia myös työkaluna salkun hajautuksen parantamiseen ilman, että sijoittajan tarvitsee realisoida jo olemassa olevia sijoituksiaan. 

– On aika iso riski, jos koko omaisuus on kiinni reaalivarallisuudessa. Itseäni mietityttää se, että suomalaiset ovat niin kiinni siinä sijoitusasunnossa. Siinähän on helposti kaikki munat samassa korissa, Aktian henkilöasiakasliiketoiminnan myyntijohtaja Camilla Karlberg sanoo. 

Sijoitusasuntoa on perinteisesti ajateltu pieniriskisenä sijoituksena. On ajateltu, että asuntojen arvot nousevat aina. 

– Tässä on kuitenkin harha, joka johtuu siitä, että asunnon arvoa ei hinnoitella päivittäin markkinoilla. Se ei ole samalla tavalla läpinäkyvä kuin vaikka pörssiosakkeilla. Nyt on nähty, että arvo voi oikeasti myös laskea, Karlberg painottaa. 

– On alettu nähdä myös se riski. Ja se, että lainan koron lisäksi siellä on paljon muita kuluja. Remonttikustannukset ovat nekin nousseet aika jyrkästi. Ja vuokralaisriski. Verrattuna muihin omaisuuslajeihin sijoitusasunto vaatii sijoittajalta aika paljon vaivannäköä.

Tehokkaampi hajautus salkkuun ilman myyntejä

Karlbergin mukaan Aktian lähtökohtana on aina katsoa, asiakkaan koko henkilökohtaista tasetta. Jos suurin osa omaisuudesta on kiinni yhdessä omaisuuslajissa, kuten reaalivarallisuudessa, tai yhtä hyvin vaikka pörssiosakkeissa, voisi hänen mukaansa ajatella, että hyödyntäisikin varallisuutta sijoituslainan vakuutena sijoituksien hajauttamiseksi eri omaisuuslajeihin ilman, että tarvitsee realisoida olemassa olevia sijoituksia. 

– Esimerkiksi, jos olet hankkinut tai perinyt huomattavan määrän suomalaisia pörssiosakkeita, voisi olla riskinhallintanäkökulmasta hyvä ajatus hajauttaa varallisuutta myös korkosijoituksiin ja vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin. Osakkeiden myynnistä voi kuitenkin aiheutua veroseuraamuksia. Sijoituslaina voi silloin olla yksi työkalu siellä sijoittajan pakissa, jolla salkun hajautusta voi lähteä parantamaan, Karlberg pohtii. 

Sijoituslainan ideana on, että pitkällä aikavälillä sijoitukset tuottavat enemmän kuin sijoituslainasta aiheutuu kustannuksia, jolloin sijoittaja saa pääomalleen paremman tuoton.

Sijoituslainan ideana on, että pitkällä aikavälillä sijoitukset tuottavat enemmän kuin sijoituslainasta aiheutuu kustannuksia, jolloin sijoittaja saa pääomalleen paremman tuoton. Sijoittamisen rahoittaminen velkarahalla kasvattaa myös sijoittamiseen liittyvää riskiä. Jos riski toteutuu, on mahdollista, että lainarahalla tehtyjen sijoitusten jäljellä oleva arvo ei riitä kattamaan maksamatta olevaa lainan pääomaa, korkoja ja muita liitännäiskuluja. 

Sijoitusasuntolainaan verrattuna pienempi sijoituslaina voi Karlbergin mukaan olla kokeneelle sijoittajalle vaihtoehto kasvattaa varallisuutta hyödyntämällä maltillista velkavipua ja sijoittamalla hajautettuihin kokonaisuuksiin. 

– Jos korot lähtevät loppuvuodesta laskuun, nyt on hyvä aika alkaa miettiä omia suunnitelmiaan.

Jos korot lähtevät loppuvuodesta laskuun, nyt on hyvä aika alkaa miettiä omia suunnitelmiaan.

– Kukaanhan ei oikeasti tiedä miten korot kehittyvät. Mutta jos ne lähtevät loppuvuodesta laskuun, kuten markkinoilla odotetaan, nyt on hyvä aika alkaa miettiä omia suunnitelmiaan, Karlberg toteaa. 

Päätöksiä pitää tehdä ja tulevaisuutta rakentaa myös uudessa normaalissa

Karlberg muistuttaa kuitenkin, että pitkä yli kymmenen vuoden jakso, jolloin korot olivat hyvin matalia, jopa miinusmerkkisiä, on historiallisesti katsottuna hyvin poikkeuksellinen. Moni sinä aikana aikuistunut ei ole vielä koskaan joutunut maksamaan korkoja, ja nekin, jotka ovat, ovat jo ehkä vähän päässeet unohtamaan ja tottuneet siihen, että korkoja ei ole. 

– Nollakorkotilanne ei ollut normaali. Nyt on taas palattu normaaliin tilanteeseen, ja sen mukaan meidän on elettävä ja tehtävä päätöksiä, pidettävä katse kohti tulevaisuutta, Karlberg sanoo. 

Varaa tästä helposti aika etätaapaamiseen Aktiaan asiantuntijan kanssa. Tehdään sinulle räätälöity vaurastumissuunnitelma ja katsotaan, mikä on sinulle paras tapa kehittää talouttasi.

Varaa aika