Siirry sisältöön Siirry chattiin
Aktian nimissä lähetetään aktiivisesti huijausviestejä. Myös huijausverkkolaskuja on liikkeellä.

Aktian nimissä on lähetetty huijausviestejä, joissa ilmoitetaan, että ”sinulla on uusi päivitys”, ja pyydetään kirjautumaan. Linkki ohjaa valesivustolle, joten älä klikkaa linkkiä!

Useat yhtiöt ovat saaneet huijauslaskuja ja laskuissa pyydetään suorittamaan maksamatta jäänyt lasku heti.
Muistutuksena asiakkaillemme, että laskut pitää aina avata ja tarkastaa huolellisesti ennen maksamista, sillä huijauslaskut ovat kehittyneet viime vuosina, ja ne ovat yhä vaikeammin tunnistettavissa.

Lue lisää turvallisesta asioinnista täältä.

 

Velaksi eläminen ei lopu tällä hallituskaudella (eikä seuraavallakaan)

Velaksi eläminen ei lopu tällä hallituskaudella (eikä seuraavallakaan)

Maanantai 11. syyskuuta 2023 Blogit ja artikkelit

Kevään eduskuntavaaleissa velkapuheet olivat kovia, ja valtion velaksi elämiselle aiottiin panna piste. Puheissa jaettiin huoli velkaantumisesta, mutta toimenpiteissä nousivat esiin puolueiden erot. Karkeasti, vasemmalla kannatettiin veronkorotuksia ja oikealla menoleikkauksia. Uuden hallituksen ensimmäinen budjetti on nyt esitelty, joten loppuuko velaksi eläminen? Valtiovarainministerin ennusteen mukaan ei lopu, ei ainakaan tämän hallituksen toimenpiteillä.

Velan määrä ei ole ongelma, kehityssuunta on

Suomen julkisen sektorin velka on noin 200 miljardia euroa. Tästä valtion osuus on vajaat 150 miljardia. Summat ovat suuria, mutta eivät kerro velan kestävyydestä mitään. Suhteutettuna kansantalouden (bruttokansantuote) kokoon velkaa on noin 73 prosenttia. Tämä luku on alle euroalueen keskiarvon, eli ei kovin korkea. Sen sijaan velkaantuneisuusaste on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2008 velkaantuneisuusaste kävi 31 prosentissa, ja sen jälkeen suunta on ollut pääsääntöisesti ylöspäin.

 

Julkisen sektorin velan suhde bruttokansantuotteeseen

 

Velkaantuneisuusaste nousee luonnollisesti kriiseissä, kun valtio avittaa taloutta erilaisilla tuilla, kuten korona- tai työttömyystuilla. Ongelma tulee siitä, että velkaantuneisuusastetta ei saada laskettua tarpeeksi kriisien väleillä. Kriisejä meillä on menneisyydessä riittänyt – pankkikriisi, Aasian kriisi, IT-kupla, finanssikriisi, eurokriisi, korona ja sota – ja niitä riittää varmasti tulevaisuudessakin. Jos velkaantuneisuutta ei saada laskettua, jossain vaiheessa vastaan tulee se kriisi, jossa valtio ei enää kykene tukemaan taloutta. Pahimmassa tapauksessa luottamus valtioon lainanottajana murenee, kuten kävi Kreikassa.

Mitä vaaleissa oikeastaan luvattiin?

Lupaukset velaksi elämisen lopettamisesta olivat vaaleissa melko abstraktit. Mitä velaksi elämisen lopettamisella edes tarkoitettiin? Luvattiinko velkaantuminen lopettaa absoluuttisesti, jolloin uutta velkaa ei otettaisi euroakaan? Vai oliko tarkoitus vain kääntää velkaantuneisuusaste laskuun? Niin tai näin, kumpikaan ei vielä tämän hallituksen toimilla toteudu.
Julkinen talous on mielestäni kestävä, kunhan velkaantuneisuusaste laskee eri kriisien väleillä. Tämä on mahdollista, vaikka julkinen sektori ottaisi uutta velkaa joka vuosi. Matemaattinen ehto velkaantuneisuuden laskulle on, että velan määrä kasvaa hitaammin kuin bruttokansantuote. Suomessa edellisistä kriiseistä on jäänyt ikävä häntä velkaantuneisuusasteeseen.

Hallituksen ensimmäinen budjetti oli vasta lähtölaukaus velkaantumisasteen laskuun

Hallitus julkaisi vastikään ensimmäisen budjettinsa. Alijäämä kyllä pienenee verrattuna tilanteeseen, jossa mitään sopeutuksia ei tehtäisi. Budjettialijäämä kuitenkin pysyttelee 10 miljardissa koko hallituskauden. Valtiovarainministeriön arvion mukaan nyt julkaistuilla toimenpiteillä julkisen talouden velkaantuneisuusasteen kasvu pysähtyy väliaikaisesta ja jatkaa kasvuaan 2030-luvulla.

Matemaattinen ehto velkaantuneisuuden laskulle on, että velan määrä kasvaa hitaammin kuin bruttokansantuote. Suomessa edellisistä kriiseistä on jäänyt ikävä häntä velkaantuneisuusasteeseen.

Velkaantuneisuusasteen kääntäminen pysyvästi laskuun edellyttää siis lisätoimia, ja nämä jätetään seuraavalle hallitukselle. Toiveena on, että seuraava hallitus tekee kaavaillut 3 miljardin leikkaukset JA talous kasvaa nopeammin. Nopeammasta kasvusta on Suomessa unelmoitu jo pitkään. Myönteistä on, jos kasvu todella kiihtyy. Jos se ei kiihdy, seuraavan hallituksen tulee sopeuttaa enemmän kuin 3 miljardilla eurolla. Myöskään suurille kriiseille ei silloin ole tilaa.