Siirry sisältöön Siirry chattiin
Verkkosivujen evästehallinnassa on häiriö

Sivuston navigaatio ja haku toimivat vain, kun evästeet on hyväksytty ja sivu päivitetty. Vikaa korjataan parhaillaan. Pahoittelemme häiriöistä aiheutuvaa haittaa.

Huimaa rallia korkomarkkinoilla

Huimaa rallia korkomarkkinoilla

Maanantai 8. tammikuuta 2024 Markkinakatsaukset ja sijoitusnäkemykset

Sijoitusmarkkinoiden kehitys oli joulukuussa jälleen vahvaa. Globaalit osakemarkkinat nousivat omissa valuutoissaan noin 4 prosenttia ja euroissa mitattunakin yli 3,5 prosenttia. Myös korkomarkkinoiden kehitys oli vahvaa. Sekä valtionlainat että yrityslainat ylsivät samansuuruisiin tuottoihin kuin osakkeet. Markkinoiden positiivisen tunnelman taustalla oli edelleen odotus keskuspankkien tulevista koronlaskuista. Yhdysvaltain Fed onkin kommenteillaan ylläpitänyt markkinaodotuksia, mutta EKP sen sijaan pyrki varoittelemaan odottamasta koronlaskuilta liikoja. Markkinat ovat toistaiseksi keskittyneet vain Fedin sanomisiin ja ohittaneet EKP:n kommentit olankohautuksella. 

Talousluvut ovat olleet viime aikoina kokonaisuutena positiivista seurattavaa, ja keskuspankkien politiikka vaikuttaa ainakin toistaiseksi toimivan toivotusti. Inflaatio on laskenut jo lähelle tavoitetasoja etenkin ylintä lukua katsoessa. Pohjainflaatio on edelleen tavoitteeseen nähden liian korkealla, mutta sekin on laskussa. Talouden aktiviteetista kertovat luvut ovat pysytelleet positiivisina odotuksiin nähden. Työttömyyskehitys on edelleen vahvaa, ja samalla yritysten näkymistä kertovat ostopäällikköindeksit kertovat vakiintuvasta kehityksestä. Toki luvut ovat edelleen vaatimattomilla tasoilla, mutta ainakin heikkenevä kehitys on taittunut. Yhdysvaltain osalta talouskehitys on kokonaisuutena ollut positiivisempaa, kun taas Euroopassa näkymä on aavistuksen pehmeämpi. Vaisuhkot, mutta tasaantuvat talousnäkymät ja hidastuva inflaatio ovat nostaneet odotuksia keskuspankkien onnistumisesta talouden pehmeän laskeutumisen aikaansaamisessa. Historiallisesti tämä olisi aika lailla ennennäkemätöntä. Alkuvuoteen riittääkin vielä jännitettävää.

Markkinoilla optimismia

Loppuvuoden erittäin positiivinen markkinakehitys sekä osakkeissa että koroissa on rohkaissut sijoittajia hyppäämään mukaan markkinoille. Samalla monella markkinatoimijalla on kuitenkin herännyt huoli siitä, että optimismi on ollut ennenaikaista. Markkinoilla hinnoitellaan kuluvalle vuodelle Eurooppaan yli 1,5 prosenttiyksikön verran koronlaskuja ja Yhdysvaltoihin lähes saman verran. Näin raju muutos rahapolitiikan virityksessä vaatisi todennäköisesti selvää heikentymistä talousympäristössä, mitä taas osakemarkkinoilla ei tällä hetkellä hinnoitella. Pikemminkin osakemarkkinoilla uskotaan vahvasti kasvun heikoimman vaiheen olevan jo käsillä. Sijoitusmarkkinoiden kehityksessä piileekin jonkinlainen riski siitä, että koronlaskuja on hinnoiteltu jo liiaksi ja niitä täytyy korjata hieman maltillisemmiksi.

Allokaatiossa olemme neutraalipainossa osakkeissa. Vaikka talous- ja tuloskasvunäkymiin kohdistuu edelleen epävarmuutta, on talouden pehmeän laskun todennäköisyys mielestämme kasvanut. Koronnostosyklin päättyminen ja korkotason lasku tukevat sekä talousnäkymiä että sijoitusmarkkinoita. Osakemarkkinoiden arvostustasot USA:n ulkopuolella ovat hyvin kohtuulliset ja olemmekin syksyn aikana kohdistaneet tekemämme osakeostot varsinkin Suomeen ja Eurooppaan, joissa arvostustasot ovat kaikkein houkuttelevimmat ja nousupotentiaalia on eniten. Osakeallokaatiossa olemme alipainossa USA:ssa ja ylipainossa Pohjoismaissa. Euroopassa, Japanissa ja kehittyvillä markkinoilla olemme neutraalipainossa. Koroissa olemme laskeneet pitkät korot neutraalista alipainoon ja nostaneet lyhyet korot neutraalista ylipainoon. Mielestämme pitkät korot, varsinkin valtionlainojen korot, ovat laskeneet jo niin alas, että näemme parempaa tuottopotentiaalia lyhyissä koroissa. Korkoallokaation sisällä ylipainotamme kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiä valtionlainoja sekä Investment Grade ja High Yield -yrityslainoja. Dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat ovat neutraalipainossa ja euroalueen valtionlainat alipainossa.