Pääekonomistin blogi: Tilastojen vääntely ei vaurastuta Suomea – olemme finanssivarallisudella mitattuna Pohjoismaiden köyhin maa

Kun keskustelu Suomen valtiontalouden ja julkisen talouden heikkenemisestä kiihtyy, pöytään isketään yleensä yksi kortti: Suomen julkisen sektorin positiivinen nettofinanssivarallisuus. Vaikka julkisen sektorin finanssivarallisuus on suurempi kuin velat, on harhaanjohtavaa kuvitella, että julkisen talouden tilasta ei pitäisi olla huolissaan. Ajatus lienee, että varallisuutta myymällä voidaan hätätilanteessa kuitata velat.

Eläkesäästöt kasvattavat Suomen julkisen sektorin varallisuutta

Vuonna 2022 Suomen julkisen sektorin nettofinanssivarallisuus oli 59 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, toisin sanoen finanssivarallisuuden ja velkojen erotus oli 59 prosenttia suhteessa taloutemme kokoon. Finanssivarallisuus sisältää esimerkiksi talletukset, rahastosäästöt, osakesijoitukset ja erilaiset vakuutussäästöt. Velka sisältää kaiken korollisen velan, oli sitten kyse kotitalouksien veloista (esimerkiksi asuntolainat) tai joukkovelkakirjoista (valtion velka).

Luku oli suurempi kuin Ruotsilla (30 prosenttia) ja Tanskalla (18 prosenttia). Norja oli täysin omassa luokassaan, koska maan julkisen sektorin nettovarallisuus oli 270 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuten arvata saattaa, Norjan tilannetta selittää osaksi julkista sektoria laskettava valtava öljyrahasto, johon sijoitetaan öljyn ja kaasun myynnistä saadut merkittävät ylijäämät. Tätä kirjoitettaessa öljyrahaston koko oli noin 1 300 miljardia euroa, eli yli viisi kertaa Suomen eläkesäästöjen arvo. Sivuhuomiona: Norjan bruttokansantuote oli epätavallisen suuri vuonna 2022, koska tulot energiamyynnistä kasvoivat poikkeuksellisen paljon. Siksi Norja näyttäytyy vuoden 2022 tilastoissa poikkeuksellisen ”köyhänä”.

Ruotsista ja Tanskasta poiketen Suomessa eläkesäästöt lasketaan osaksi julkista sektoria. Näitä säästöjä oli vuoden 2022 lopussa noin 250 miljardia euroa. Jos säästöt kirjattaisiin osaksi kotitalouksien varallisuutta, julkisen sektorin nettofinanssivarallisuus olisi -33 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Negatiivinen luku tarkoittaa, että velat olisivat finanssivarallisuutta selvästi suuremmat.

Ruotsalaiset ja tanskalaiset kotitaloudet huomattavan vauraita

Eläkesäästöt kasvattavat kotitalouksien nettovarallisuutta Ruotsissa ja Tanskassa. Luvut ovat varsin hurjia. Ruotsissa kotitalouksien nettofinanssivarallisuus oli 212 prosenttia bruttokansatuotteesta ja Tanskassa 249 prosenttia. Vaikka molemmissa maissa kotitaloudet ovat huomattavan velkaantuneita, niillä on selvästi enemmän finanssivarallisuutta. Vaikka Suomessa eläkesäästöt kirjattaisiin osaksi kotitaloussektorin finanssivarallisuutta, olisimme silti selvästi Ruotsia ja Tanskaa vähävaraisempia.

Norjan kotitaloussektori on selvästi vertailun vähävaraisin. Havainto on mielenkiintoinen, onhan Norja poikkeuksellisen vauras maa. Tarkkaa syytä en tiedä, mutta voin hyvin kuvitella, että öljyrahaston miljardit luovat turvallisuudentunnetta, eikä omaa säästämistä nähdä yhtä tarpeellisena.

Suomen julkisen talouden suuri nettovarallisuus on harhaanjohtava

Julkisen sektorin suuren nettofinanssivarallisuuden ei pidä antaa hämätä. Vaikka tilastoja kuinka vääntäisi, emme pääse irti siitä tosiasiasta, että Suomi on finanssivarallisudella mitattuna Pohjoismaiden köyhin maa. En huomioinut näissä tilastoissa yrityssektorin finanssivarallisuutta tai eri sektorien kiinteää varallisuutta (maa-alueet, kiinteistöt), eivätkä ne muuttaisi tilannetta. Väitän, että suurten varallisuuserojen merkittävin selittävä tekijä ovat muiden Pohjoismaiden vientisektorit, jotka ovat selvästi suuremmat ja/tai tuottavammat kuin Suomessa.