Aktian markkinakommentti: Trumpin tariffit iskivät kovaa

Aktian ajankohtainen markkinakommentti julkaistaan poikkeuksellisesti vain suomeksi

Trump ilmoitti ”Vapautuspäivänä” 2. huhtikuuta selvästi odotettua kovemmista tuontitulleista tarkoituksenaan tehdä Amerikasta jälleen varakas. Markkinoiden ensireaktio siirsi tuota maalia selvästi kauemmaksi, kun sekä osakemarkkinat että riskillisemmät korkolajit reagoivat uutisiin hyvin negatiivisesti. Toistaiseksi Trump on kestänyt markkinoiden negatiivisuutta selvästi paremmin, kuin mitä ennakkoon ajateltiin. Epäselvää on, että ovatko tariffit tapa hakea neuvotteluasemaa vai onko kyse ideologisemmasta linjauksesta.

Mitä on päätetty?

Trumpin hallinto ilmoitti odotetusti tulleista kaikelle Yhdysvaltoihin suuntautuvalle tuonnille. Vapautuspäiväksi ristittynä päivänä ilmoitettiin suurimmasta osasta aiottuja tulleja jatkoksi jo aiemmin ilmoitetuille alumiinille ja teräkselle, autoille sekä Kiinaa, Kanadaa ja Meksikoa kohtaan suunnatuille tulleille. 

Nyt ilmoitetut tullit olivat selvästi suuremmat kuin odotuksissa oli ja myös suuremmat kuin vaalikampanjan yhteydessä oli ollut esillä. Kiinan osalta nyt asetetut tullit tulivat edellisten jo voimassa olevien päälle, joten kokonaistulli nousee 54 prosenttiin, mikä on lähellä kampanjan aikana esillä ollutta 60 prosentin tasoa. Muun Aasian kohtelu oli selvästi odotettua rajumpaa. EU on toistaiseksi päässyt odotuksiin nähden vähällä, mutta myöhemmin julkistetaan mm. lääketeollisuutta koskevia lisätulleja, joiden myötä tilanne voi vielä muuttua.

Miksi päätökset tehtiin?

Useimmilla politiikkaa ja taloutta seuraavilla asiantuntijoilla on edelleen vaikeuksia käsittää sitä, käytetäänkö tulleja osana neuvottelutaktiikkaa, jossa Yhdysvaltain asemaa pyritään vahvistamaan entisestään, vai onko taustalla todella ideologinen linjaus, jossa uskotaan, että tariffeilla voidaan kerätä rahaa liittovaltion alijäämän kattamiseksi ja kotimaisen verotuksen laskemiseksi. Trump on toistuvasti puhunut globalisaation aiheuttamasta epätasa-arvosta ja siitä, kuinka amerikkalainen keskiluokka on jäänyt paitsi kasvun tuomista hyödyistä. Näiden asemaa pyritään nyt parantamaan tuomalla teollisia työpaikkoja takaisin Yhdysvaltoihin. Paradoksaalista on, että tariffit toimivat lisäverona globaaleihin tuotantoketjuihin sopeutuneille yrityksille, ja johtavat sekä talouskasvun hidastumiseen, inflaation kohoamiseen, että myös kasvavaan työttömyyteen yritysten puolustaessa marginaalejaan. Se, että tariffeja tehdään Main Streetin puolesta Wall Streetista välittämättä osuu lopulta kovimmin juuri sinne keskimääräiseen amerikkalaiseen.

Mitä ajattelemme tapahtuvan seuraavaksi?

Vapautuksen päivän ilmoituksia seurannee levoton kostotoimien aika. Useat maat reagoinevat ilmoituksiin vastaamalla omilla tuontitulleilla ja kaupan esteillä. EU:sta Saksan ja Ranskan edustajat vaativat jo iskemään kovilla vastatoimilla, ja mikäli tällaisia nähdään, muuttuvat kasvunäkymät entistä epävarmemmiksi. Vielä on epäselvää, missä määrin Trump on valmis neuvottelemaan muiden kauppaosapuolien kanssa, mutta jo nyt on sanottu, että mikäli kauppakumppanit tuovat pöytään jotain fenomenaalisia tarjouksia, voidaan tariffitasoista neuvotella.

Kokonaan toinen kysymys onkin sitten, miten Yhdysvalloissa reagoidaan asiaan. Jo nyt kongressi on puuttunut Trumpin Kanadalle asettamiin tulleihin. On mahdollista, että kansalliseen talousturvallisuuteen vetoaminen ei riitä oikeutukseksi Trumpille tehdä omavaltaisia päätöksiä tulleista, ja päätökset pitääkin siunata kongressissa, mikä ei näytä olevan läpihuutojuttu.

Käytännön tasolla tullien implementoiminen ei myöskään ole kovin yksinkertaista. Jo edellisellä presidenttikaudella Trumpin asettamat tullit jäivät osin saattamatta voimaan, koska käytännön toteutus oli liian monimutkaista globaalien toimitusketjujen maailmassa. Nyt ongelmana ovat aikataulu ja hallinnon säästötoimet, joiden myötä virkamiesten määrää on leikattu reippaasti, ja siksi täytäntöönpano voi olla hidasta.

Seuraavien askeleiden osalta kannattaa kiinnittää huomio siihen, miten eri maat pyrkivät lieventämään tullien asettamia haasteita tukemalla yrityksiä tai kulutusta. Fiskaalinen elvytys näyttää jossain määrin todennäköiseltä ratkaisulta useissa maissa. Lisäksi keskuspankit astunevat jälleen kehiin, jos tilanne uhkaa kasvua suuressa mittakaavassa.

Minkälaisia vaikutuksia tariffeilla on talouteen ja markkinoihin?

Talousnäkymien osalta ekonomistien arvioissa suurimmat vahingot nähdään Yhdysvalloissa. Keskimäärin arvio nyt ilmoitettujen tullien kasvuvaikutuksista on Yhdysvalloille noin -1,3 prosenttia, minkä jälkeen kasvu jäisi kuluvan vuoden aikana niukasti positiiviseksi. Mahdollisten vastatoimien vaikutuksen jälkeen taantuman uhka nousee merkittäväksi. Inflaation osalta vaikutusten arvioidaan olevan samaa suuruusluokkaa, eli ydininflaatio nousisi takaisin yli 4 prosentin tason.

Kasvuvaikutukset muualla maailmassa nähdään huomattavasti maltillisempina. Euroopan osalta on puhuttu keskimäärin 0,3 prosenttiyksikön laskusta nykyennusteisiin. Kasvunäkymää Euroopassa piristävät omat kasvutoimet ja hankkeet. Myöskään inflaation osalta Euroopassa ei nähdä merkittävää vaikutusta hienoisesti hidastuvan kasvun toimiessa tasapainottajana.

Aasiaan kohdistuvat korkeammat tullit vaikuttavat monin paikoin isostikin, mutta esimerkiksi Kiinan osalta kasvuennusteiden leikkaukset näyttävät kohtuullisen maltillisilta. Suurin vaikutus Kiinaan kohdistuvista tulleista voikin tulla sitä kautta, että Kiinan ylijäämätuotantoa viedään jatkossa muihin maihin, kuten Eurooppaan. Kiinalainen halpatuotanto voikin olla euroalueella jatkossa deflatorinen voima.

Osakemarkkinoiden osalta tulli-ilmoitusten jälkeiset liikkeet olivat hyvin suuria. Suurimmat liikkeet nähtiin Yhdysvaltain markkinoilla, mutta myös Aasiassa ja siellä erityisesti Japanissa. Euroopassakin päivä oli isosti punaisella, mutta suhteellisesti kuitenkin parempi. Jatkossa markkinat ovat varmasti levottomat sijoittajien yrittäessä selvittää, minkä verran tulosennusteisiin pitää tehdä leikkauksia, ja mihin tullit iskevät kovimmin ja mihin vähemmän. Lopulta yritykset ovat kuitenkin nopeita adaptoitumaan uuteen ympäristöön, ja nopean kurssilaskun myötä arvostuksissa on jo huomioitu tulosnäkymien heikentymistä. Voimakkaita kurssiliikkeitä voidaan myös nähdä toiseen suuntaan, mikäli esimerkiksi kuullaan, että tariffeista aletaankin neuvotella ja että niitä mahdollisesti kevennetään.

Korkomarkkinoilla nähtiin myös isoja liikkeitä. Valtionlainakorot laskivat voimakkaasti talouspelkojen voimistuessa, ja samalla yrityslainoissa nähtiin riskimarginaalien levenemistä. Korkomarkkinoilla ei kuitenkaan ollut merkkejä paniikkitunnelmista. Eurooppalaiseen yrityslainamarkkinaan tuli jopa rahaa sisään näinkin levottomana päivänä, mikä on rohkaiseva merkki. Kehittyvien lainamarkkinoiden osalta tullien osuminen voimakkaimmin Aasiaan on monille talouksille isku, mutta samaan aikaan tilannetta helpottaa dollarin arvon voimakas heikkeneminen sekä Yhdysvaltain valtionlainakorkojen laskeminen. Epävarmuus jatkunee kuitenkin toistaiseksi.

Miten olemme reagoineet allokaatiossa?

Sijoitusnäkemyksemme osalta olemme reagoineet etupainotteisesti laskemalla osakepainon ylipainosta neutraaliin tammikuun loppupuolella. Perusteena oli kasvava epävarmuus Trumpin hallinnon astuessa valtaan. Tämän lisäksi olemme laskeneet yhdysvaltalaisten osakkeiden painotuksen neutraaliin samoin kuin olemme laskeneet Aasiaan painottuvat kehittyvät osakemarkkinat alipainoon. Lisäksi Japani on ollut alipainossa jo jonkin aikaa. Osakkeiden sisällä olemme ylipainossa suhteellisissa voittajissa, eli Suomessa ja Euroopassa. Korkosijoituksissa olemme voimakkaassa alipainossa Euroalueen valtionlainoissa, joissa liikkeet ovat olleet varsin rajuja. Ylipainot ovat eurooppalaisissa yrityslainoissa sekä kehittyvien talouksien lainamarkkinoilla, joissa molemmissa fundamentit ovat hyvässä kunnossa, eikä voimakkaasti lisääntyviä maksuhäiriöitä ole näköpiirissä.

Osakepainon laskemisesta alipainoon on keskusteltu useampaan otteeseen alkuvuoden aikana, mutta olemme päätyneet pitämään neutraalipainon, johtuen siitä, että politiikka on vahvasti tempoilevaa ja riskejä on molempiin suuntiin. Tulliriskit realisoituivat toistaiseksi suurempina kuin mitä markkinaodotukset keskimäärin olivat olleet, mutta tämänkään osalta emme ole vakuuttuneita siitä, että tarina on täysin ohi. Neuvotteluilla saavutettavat helpotukset, fiskaalinen tai rahapoliittinen tuki tai jo pelkästään tilanteen asteittainen rauhoittuminen avaavat mahdollisuudet liikkeisiin toiseenkin suuntaan. Etenkin kun arvostustasot ovat laskeneet jo voimakkaasti. Uutisvirran perässä juokseminen on usein aiemminkin historiassa osoittautunut kohtalokkaaksi virheeksi, ja nykyhallinnon valossa pidämme tätä riskiä erityisen suurena.

Patrik Moring, allokaatiojohtaja

Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.

Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.