Pääekonomistin blogi: Kulutusluottojen kasvu nollassa Suomessa, vastaavaa tuskin on nähty sitten 1990-luvun
Maaliskuussa kulutusluottokannan kasvu Suomessa hidastui tasan nollaan. Luku on mittaushistorian heikoin (tai paras, riippuu keneltä kysyy). Vuonna 2004 kasvutahti oli yli 12 prosenttia, ja kun huomioidaan talouden kehitys vuosituhannen alussa, meillä on varsin hyvät perusteet olettaa, että kulutusluottojen kasvu on ollut näin hidasta viimeksi 1990-luvulla.
Heikko talous painaa kuluttajaa
Kulutusluottokanta sisältää erilaisia kulutukseen liittyviä luottoja ja lainoja. Suomen Pankin tilastoissa kulutusluottokanta on noin 18 miljardia euroa. Kannasta noin 4,8 miljardia on ajoneuvoluottoja, 8,1 miljardia muita kulutusluottoja ja 4,7 miljardia tili- ja korttiluottoja. Maaliskuussa vain autoluottokanta kasvoi 7,5 prosenttia vuodentakaisesta; muut kulutusluotot vähenivät 4,8 prosenttia ja tili- ja korttiluotot 3,1 prosenttia.
Kulutukseen otettavien lainojen kasvun hidastuminen ei ole ihme, sillä kuluttajaluottamus Suomessa on heikko. Luottamusta kuvaavan indikaattorin arvo on -7,4, joka on alle pitkän ajan keskiarvon -2,7. Sama epävarmuus heijastuu säästämisasteeseen. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä suomalaisen kotitaloussektorin säästämisaste oli 4,4 prosenttia. Säästämisaste on ollut yhtä korkea yleensä taantumien aikaan. Kun työttömyysaste on samaan aikaan nousussa, ei ole ihme, etteivät kulutusluotot maistu suomalaisille. Koko taloudellinen toimintaympäristö kannustaa kuluttajia varovaisuuteen.
Positiivinen luottorekisteri vaikuttaa myös luottokannan kehitykseen
Viime vuoden huhtikuussa, eli noin vuosi sitten, luotonmyöntäjät saivat käyttöönsä positiivisen luottorekisterin. Rekisteriin on koottu tiedot suomalaisten yksityishenkilöiden luotoista. Luotonmyöntäjät näkevät rekisteristä hakijalle aiemmin myönnetyt luotot ja pystyvät näin tekemään parempia luottopäätöksiä.
Rekisterin käyttöönotto vaikuttaa luottokantojen kehitykseen. Jos henkilön luottokelpoisuus on arvioitu heikoksi, luotonsaanti vaikeutuu, jolloin on luonnollista, että luottokannan kasvu hidastuu.
Maksuhäiriömerkinnät kasvavat vielä
Suomalaisten maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvaa edelleen. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä merkintöjä oli Asiakastiedon mukaan 373 000. Määrä on kasvanut tasaisesti reilun vuoden ajan. Heikko taloustilanne kasvattanee maksuhäiriömerkintöjen määrää, mutta myös tilanteet, joissa ylivelkaantumispolulla olevien henkilöiden velansaanti loppuu positiivisen luottorekisterin myötä, kasvattavat alkuvaiheessa merkintöjen määrää. Tämä johtuu siitä, että vanhoja velkoja ei saada maksettua pois uusilla lainoilla, jolloin syntyy maksuhäiriömerkintä. Aluksi tämä lisää maksuhäiriömerkintöjä, mutta ajan myötä merkintöjen määrä pitäisi vähentyä, kun ylivelkaantuminen vaikeutuu.
Lasse Corin, pääekonomisti
