Suomen asuntomarkkinoilla on tapahtunut heikko mutta selvä käänne
Asuntomarkkinoista ja etenkin asuntomarkkinoiden käänteestä kuuluu jatkuvasti positiivisia tai ainakin positiivissävytteisiä uutisia. Keskeisiä indikaattoreita katsottaessa tilanne näyttää tosiaan hieman valoisammalta, mutta suuresta käänteestä on liian aikaista puhua. Asuntokauppa on piristynyt, mutta moni indikaattori kertoo kotitalouksien varovaisuudesta.
Asuntokaupassa hätyytellään vuoden 2019 tasoja
Vanhojen asuntojen kauppa on selvästi piristynyt vuosista 2024 ja 2023. Tämä vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana tehtiin 10 083 asuntokauppa, kun vuonna 2019 kauppoja tehtiin samalla ajanjaksolla 10 649. Parempaan päin ollaan siis menossa, ja vahvistuminen vuosista 2023 ja 2024 on merkittävä.
Asuntolainatiskillä jonkin verran aktiivisempaa
Myös asuntolainamarkkinoilla näkyy selvää paranemista, mutta muutos on ollut paljon maltillisempi kuin asuntokaupassa. Kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa uusia asuntolainoja nostettiin noin 3,3 miljardilla eurolla. Tämä on enemmän kuin kahtena edeltävänä vuonna, mutta edelleen melko kaukana esimerkiksi vuodesta 2019, jolloin vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana uusia lainoja nostettiin 4,1 miljardilla eurolla. Asuntolainakannan vuosikasvu on vielä negatiivinen, mikä sekin kertoo keskiarvoa vaimeammasta aktiviteetistä.
Myyntiajoissa ei voi puhua käänteestä
Jos asuntokauppojen lukumäärässä ja jonkin verran myös asuntolainojen nostoissa on positiivista virettä, asuntojen myyntiajoissa vastaavaa ei ole. Asuntojen keskimääräinen myyntiaika on 126 päivää, joka on lähihistoriaan peilatessa huomattavan paljon. Normaalisti myyntiaika on ollut 80–90 päivän tuntumassa, ja koronan jälkeisessä ”buumissa” pyörittiin alle 70 päivän myyntiajoissa.
Kiinnostus lainannostoon edelleen vaimeaa – osa odottanee nollakorkojen paluuta
Asuntokauppa toimii useimmiten velalla, sillä harvalla on käteisvaroja asunnon ostoon. Kuluttajaluottamuskyselyjen perusteella kuluttajilla ei ole vielä suurta hinkua nostaa lainoja, mikä hidastaa asuntomarkkinoiden palautumista. Voimakkaampi käänne asuntomarkkinoilla edellyttäisi, että lainannostohalut myös paranisivat. Pitkään jatkunut nollakorkoaika on varmasti yksi syy varovaisuuteen, koska osa odottaa tai toivoo korkojen laskevan vielä lähemmäs nollaa.
Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli maaliskuussa 3,1 prosenttia. Korkeimmillaan korko kävi 4,7 prosentissa vuoden 2023 lokakuussa. Korkotaso on joka tapauksessa merkittävästi korkeampi kuin ennen koronaa, jolloin uusien asuntolainojen keskikorko oli alle yhden prosentin. Noihin ennätysmataliin korkoihin verrattuna nykyinen korkotaso on korkea; sen sijaan pidempiaikaisessa vertailussa nykytaso on maltillinen. Moni varmasti odottaa korkojen laskevan edelleen, ja näyttää vahvasti siltä, että korkojen laskut jatkuvat.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian pääekonomisti Lasse Corin.
Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.
Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.