Aktian talousennuste: Joko nyt saataisiin käänne aikaiseksi?
Aktian pääekonomistin Lasse Corinin mukaan vuosi 2026 saattaa tuoda kaivatun suunnanmuutoksen Suomen talouteen. Etenkin teollisuuden myönteiset signaalit antavat toivoa kestävämmästä kasvusta. Vaikka vientinäkymät ovat edelleen vaisut, vihreän siirtymän investoinnit ja työllistymisnäkymien vahvistuminen tukevat talouden kehitystä.
Aktian tänään julkaisemassa talousennusteessa pääekonomisti Lasse Corin ennustaa Suomen talouden kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2026. Parhaat näkymät ovat teollisuudessa.
Ilman investointeja ei synny kestävää kasvua
Yksityisen kulutuksen merkittävä kasvu vauhdittaisi talouskasvua. Kysymys kuuluu, jääkö kulutus talouskasvun moottoriksi vai onko Suomi valmis rakentamaan tulevaisuutensa investointien varaan.
Investointinäkymät ovat monella tapaa myönteiset. Piristymistä on erityisesti vihreän siirtymän hankkeissa, joiden arvo ylittää 300 miljardia euroa. Vihreän siirtymän investoinnit kasvattavat sekä rakennusinvestointeja että kone- ja laiteinvestointeja.
”Teollisuuden luottamusindikaattori on Suomessa selvästi positiivinen, ja toimialan tuotanto-odotukset ovat lähihistoriaankin verrattuna korkeat. Myös tilauskysynnän selvä piristyminen tukee teollisuuden suhdannekäännettä, joka on investointien kasvun kannalta keskeinen”, Corin sanoo.
Rakentamisen vaikeimmat ajat näyttävät olevan takana, ja työmarkkinatilanteen odotetaan paranevan ensi vuonna, mikä tukee Suomen taloutta.
Vientinäkymät varovaiset – kansainväliset riskit varjostavat kasvua
Suomalaisten vientiyritysten tilauskirjatilanne on vahvistunut, mutta vain vähän. Tärkeiden vientimarkkinoidemme tilanne on heikentynyt eikä siten luo edellytyksiä viennin kasvulle. Myös Kiinan vientiteollisuuden aggressiivinen kasvu herättää pelkoja.
Tullit aiheuttivat harmaita hiuksia vientiyrityksille, mutta kauppasopimukset ovat onnistuneet lieventämään epävarmuutta. Yhdysvaltojen korkein oikeus antaa tuomionsa Trumpin tullien laillisuudesta tämän vuoden marraskuussa.
”Suomen kokonaisviennistä vain noin 8 prosenttia on tullien alaista. Kyselyt yrityksille kertovat varovaisen positiivisesta vientinäkymästä”, Corin muistuttaa.
Odotamme palveluviennin kasvun jatkuvan tavaravientiä ripeämpänä ennustekaudella. Ennustamme viennin kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2026 ja 2,9 prosenttia vuonna 2027.
Kotitalouksien varovaisuus näkyy kulutuksessa, mutta ruokkii sijoitusintoa
Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti, ja säästämisaste on poikkeuksellisen korkea. Kuluttajaluottamus on edelleen heikko, mutta into sijoittaa on vahva: kotitaloudet ovat lisänneet merkittävästi sijoituksiaan osakkeisiin ja rahastoihin. Työllistymisodotusten vahvistuminen tukee kulutuksen kasvua.
Tulevaisuuden kulutusta ajatellen oleellista on kuluttajien luottamus.
”Palkansaajien ostovoima paranee, ja monella toimialalla työllistämisnäkymät ovat vahvistuneet. Kaikesta epävarmuudesta huolimatta tilastoissa on jo havaittavissa käänne parempaan”, Corin toteaa.
Odotamme työttömyyden laskevan sitä mukaa, kun talous piristyy. Ensi vuonna työttömyys laskee 9,0 prosenttiin ja vuonna 2027 hieman lisää, 8,5 prosenttiin.
Jarruttaako rahoituksen saatavuus talouskasvua?
Heikko talouskehitys näkyy pankkilainauksen kasvun hidastumisena. Kotitalouksien ja yritysten lainakannat kasvavat hitaammin kuin muualla EU:ssa, ja erityisesti yrityslainojen kasvu on pysähtynyt. Korkotaso on laskenut, mutta vaikutus ei vielä näy lainamarkkinan piristymisenä. Corin nostaa esiin kysymyksen EU:n pankkisääntelyn vaikutuksesta talouskasvuun ja rahoituksen saatavuuteen.
”Pankkisektorin kyky rahoittaa kotitalouksia ja yrityksiä on hyvä. Herääkin kysymys, onko pankkisääntely mennyt liian pitkälle? Jos näin todellakin on, soisi sääntelyn kevenevän nopeasti, sen verran keskeinen on pankkirahoituksen rooli Suomen ja koko Euroopan kasvun kannalta.”