Suomella on vähän yksityistä velkaa mutta paljon julkista velkaa

Suomen hallitus painii julkisen talouden velkaantumisen kanssa. Julkinen velka-aste kasvaa kohisten, ja saavuttaa 88,3 prosentin tason toisella vuosineljänneksellä. Samalla velka-aste ylitti ensimmäistä kertaa euroalueen keskimääräisen tason. Pohjoismaisessa vertailussa Suomella on paljon julkista velkaa, mutta vähän yksityistä velkaa. Tämä saattaa osittain selittää myös heikkoa talouskasvuamme.

Suomalaisilla kotitalouksilla on vähän velkaa

Suomalaisilla on varsin vähän velkaa, ainakin jos vertaamme lähinaapureihimme. Meillä kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63 prosenttia vuonna 2024. Esimerkiksi ruotsalaisten vastaava luku oli 83 prosenttia ja tanskalaisten 85 prosenttia. Yksityinen velka on suurelta osin asuntolainaa. Luonnollisesti suurempi velkamäärä mahdollistaa korkeammat asuntojen hinnat, jolloin velalla nostetaan myös kotitalouksien asuntovarallisuuden arvoa. Kotitalouksien velkaantuminen kasvattaa taloudellista aktiviteettia esimerkiksi rakennusinvestointien kautta tai suurempana kulutuksena. Parempaa kilpailukykyä kotitalouksen velalla ei kuitenkaan rakenneta.

Yritysten velka-asema kiinnostava talouskasvun näkökulmasta

Kotitalouksien velkaa mielenkiintoisempi on yritysten velka. Tässä Suomi jää vertailussa jälkeen, eli suomalaisilla yrityksillä on melko vähän velkaa. Meillä yritysten velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 78 prosenttia. Ruotsissa ja Tanskassa luku on yli 110 prosenttia.

Yritykset käyttävät velkaa useimmiten investointien rahoittamiseen, jolloin velalla luodaan talouskasvua ja kilpailukykyä. Onkin varsin mielenkiintoista, että sekä Ruotsin ja Tanskan taloudet ovat selvästi kilpailukykyisempiä kuin Suomen talous. Tällä tarkoitan sitä, että näiden maiden vaihtotaseet ovat selvästi ylijäämäisiä. Maat siis myyvät enemmän ulkomaille, kuin ostavat sieltä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että velka on ongelma vain, jos sitä käytetään vääriin asioihin. Velalla tehtyjä tuottavia investointeja ei kannata moittia. Ruotsissa ja Tanskassa viennin osuus bruttokansantuotteesta on myös selvästi korkeampi kuin Suomessa, eli ne ovat Suomea vientivetoisempia. Jos tämä on velan ansiota, suomalaisyritysten kannattaisi ottaa ehdottomasti enemmän velkaa.

Onko velkakulttuurissa parantamisen varaa?

Suomalaiset yritykset ja kotitaloudet ovat varsin varovaisia velan kanssa ainakin tilastoja katsottaessa. Oleellinen kysymys onkin, hyötyisikö Suomen kansantalous, jos ottaisimme rohkeammin velkaa? Tällä tarkoitan nimenomaan yrityksien velankäyttöä. Julkinen sektori toki ottaa paljon velkaa, mutta siellä kyse ei ole rohkeudesta. Itse uskon, että yritysten rohkeampi velan käyttö auttaisi Suomen taloutta. Velka on ongelma vain, kun se on väärässä paikassa.

Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian pääekonomisti Lasse Corin.

Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.

Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.