Laatu vai jännitys – kumpi vie voiton osakemarkkinoilla?
Osakesijoittajille on tarjolla mitä monipuolisempia instrumenttivaihtoehtoja. Perinteisten yksittäisten osakkeiden sekä osakevalintaa tekevien aktiivisten rahastojen ja markkinaindeksiä passiivisesti seuraavien indeksirahastojen lisäksi salkkuun voi haalia esimerkiksi toimiala-, teema-, koko- ja tyylirahastoja. Myös perinteistä aktiivista osakevalintaa tekevälle on kiinnostavaa seurata näiden markkinaa pienemmiksi osakokonaisuuksiksi palastelevien instrumenttien kehitystä. Tämä antaa ymmärrystä siitä, millaisia virtauksia pinnan alla kulkee.
Tyylisijoittamisessa osakkeet jaotellaan ominaisuuksien mukaan tyypillisesti laatu-, kasvu-, arvo-, momentum- sekä matalan arvonvaihtelun osakkeisiin. Tyylien mukaan sijoittamista kutsutaan joskus väljästi myös faktorisijoittamiseksi. Aktiivista osakevalintaa tekevä salkunhoitaja arvioi yhtiöitä jokseenkin samojen ominaisuuksien perusteella kuin sääntöpohjainen tyylisijoittaja, mutta käyttäen laajempaa ja toimialakohtaisempaa mittaristoa. Lisäksi hän ennakoi yhtiön tulevaisuuden kehitystä ja riskejä ja arvioi vastuullisuutta.
Laatuyhtiöiden tuottokehitys markkinoita heikompaa viime aikoina
Laatuyhtiöt ovat viime aikoina nousseet sijoittajien keskuudessa keskustelun ja kiinnostuksen kohteeksi. Muun muassa Financial Timesin kolumnisti Ruchir Sharma kirjoitti aiheesta joulukuussa. Yhtiöt, joiden laatuominaisuuksilla on pitkällä aikavälillä vaikuttanut olevan positiivinen linkki osakkeiden tuottokehitykseen, ovat viime aikoina jääneet ryhmänä yleisestä markkinakehityksestä. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin sijoittava laatutekijöihin perustuva ETF tuotti dollareissa noin 12 prosenttia, kun taas yleinen markkinaindeksi tuotti noin 17 prosenttia ja momentum-tekijään eli menneeseen tuottokehitykseen perustuva ETF tuotti noin 21 prosenttia. Tarkastelun laajentaminen globaaliksi ei muuta nokkimisjärjestystä; laatuominaisuuksien yhtiöt jäivät yleisestä markkinakehityksestä. Euroopassa erityisesti matalan arvostuksen yhtiöt eli niin kutsutut arvoyhtiöt olivat nousukärjessä. Erityisen huomionarvoista oli, että Yhdysvalloissa laadultaan heikoimman viidenneksen yhtiöt tuottivat Bloombergin laskelmien mukaan yli 7 prosenttiyksikköä paremmin kuin laadultaan parhaan viidenneksen yhtiöt. Toki osakkeiden tuottoon vaikuttavia tekijöitä on lukuisia muitakin, joita en tässä tarkastelussa käsittele.
Jäikö laatu meemiosakkeiden jalkoihin?
Mikä sitten on laatua ja miksi sijoituspiireissä laatuyhtiöistä nyt puhutaan? Tyypillisesti laadukkuus määritellään yhtiön kannattavuuden, tuloksen heilunnan sekä taseen vahvuuden kautta. Kannattavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka korkean tuoton yhtiö saa käyttämälleen pääomalle ja erityisesti vielä suhteessa pääoman kustannukseen. Taseen vahvuutta mitataan tyypillisesti yhtiön velan suhteella omaan pääomaan, monesti täydennettynä yhtiön maksuvalmiudella ja velanhoitokyvykkyydellä. Nämä kaikki ovat tärkeitä mittareita ja ominaisuuksia, joita mielellään sijoituskohteelta haluaa. Viimeaikojen kehitys, jossa laatuyhtiöt ovat jääneet heikkolaatuisten yhtiöiden kurssikehityksestä, lienee enemmänkin syytä nähdä sijoittajien olankohautuksella heikon laadun tai riskien suhteen. Äärimmäinen esimerkki ilmiöstä ovat Yhdysvalloista tunnetuksi tulleet ”meemiosakkeet”. Ilmiössä sosiaalisessa mediassa rummutetaan käyntiin laumaryntäys ostamaan tiettyä, usein hinnaltaan matalalle vajonnutta osaketta, heikkolaatuista yhtiötä tai auringonlaskun alan yhtiötä. Toinen ilmiön heijastuma ovat tappiollisten yhtiöiden nousurallit ja momentum-osakkeiden hinnoittelusta piittaamattomat kurssinousut.
Pitkäaikainen arvonluonti tapahtuu yhtiöissä, joiden sijoitetun pääoman tuotto ylittää pääoman kustannuksen ja tase kestää myös myrskyisät olosuhteet. Spekulatiiviset ryöpsähdykset ja ajoittainen, erottelematon markkinaeuforia eivät ole tavattomia ilmiöitä osakemarkkinoilla. Talouskasvua stimuloiva raha- ja finanssipolitiikka kannustavat osaltaan riskinottoon, joissain tapauksissa myös holtittomaan sellaiseen. Pitkällä aikavälillä laatu on kuitenkin usein muodissa.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian osakesalkunhoidon johtaja Antti Raappana.
Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.
Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.