Aktian talousennuste: Suomen taloudessa merkkejä käänteestä – vientinäkymät valoisammat kuin aikoihin
Aktian pääekonomistin Lasse Corinin mukaan maailmanlaajuinen talouskasvu on jatkunut odotuksia vahvempana, mikä tukee Suomen talouden orastavaa elpymistä. Vaikka kotimarkkinoilla haasteet jatkuvat, vientikysynnän piristyminen, teollisuuden elpyminen ja investointien vahvistuminen tuovat talouteen valonpilkahduksia. Riittääkö globaali veto nostamaan Suomen pois nollakasvun varjosta?
Aktian talousennuste piirtää varovaisen toiveikasta kuvaa Suomen talouden lähitulevaisuudesta. Ennusteessa pääekonomisti Lasse Corin ennakoi Suomen talouden kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2026 ja 1,6 prosenttia vuonna 2027.
Globaali talous vahvassa vedossa
Maailmantalous on kasvanut odotettua voimakkaammin geopoliittisesta epävarmuudesta ja poliittisista valtaliikkeistä huolimatta. Tullikiistat ovat jääneet odotettua lievemmiksi, ja AI-investoinnit sekä velkaelvytys ovat tukeneet kasvua. Konsensusennusteet povaavat globaaliksi kasvuksi 2,9 prosenttia vuonna 2026.
Rahoitusmarkkinat ovat pysyneet rauhallisina presidentti Trumpin odottamattomista ulkopoliittisista linjauksista huolimatta. Vaikuttaa siltä, että markkinat ovat sopeutuneet jatkuvaan epävarmuuteen.
Vienti ja investoinnit kantavat Suomen talouden elpymistä
Suomen talouden eriytyminen muusta maailmasta jatkuu, mutta käänteen merkkejä on nähtävissä. Vientinäkymiä kirkastavat Saksan valtava investointipaketti ja Ruotsin pirteät kasvuodotukset. Yrityskyselyt osoittavat, että suurin osa suomalaisyrityksistä odottaa viennin kasvavan jo tänä vuonna.
Teollisuudessa tuotanto-odotukset ovat parantuneet. Kestävämpi tuotannollisten investointien kasvu edellyttää kuitenkin pidempiaikaista kysynnän kasvua.
”Kapasiteetin käyttöaste on tilauskannan tavoin vielä selvästi alle keskiarvon. Tämä tarkoittaa, että suomalainen teollisuus kykenee nykyisellä kapasiteetillaan vastaamaan kysynnän kasvuun”, Corin kertoo.
Myös investoinneissa näkyy toipumisen alku. Puolustussektorin kasvava kysyntä sekä energiasiirtymän vauhdittamat hankkeet nostavat teollisuuden näkymiä. Aktia ennustaakin investointien kasvavan tänä vuonna 4,9 prosenttia.
Rakennussektorin vaikeudet jatkuvat, mutta näkymä on vahvistunut. Uudet rakennusluvat ovat historiallisen alhaalla, mutta erityisesti liikevaihto ja rakentamisen volyymi ovat kääntyneet kasvuun, ja työttömien arkkitehtien määrässä näkyy selvä lasku.
Kuluttajien varovaisuus hidastaa kotimaisen kysynnän palautumista
Kotitalouksien ostovoima kasvoi vuonna 2025 ja vahvistuu edelleen veronkevennysten ja maltillisen inflaation ansiosta. Tästä huolimatta kulutus ei ole vielä kääntynyt kasvuun. Myös negatiiviset työmarkkinauutiset painavat kuluttajien luottamusta. Suomen työttömyysaste nousi marraskuussa EU-maiden korkeimmaksi, 10,6 prosenttiin.
”Kysymys kuuluukin, milloin ja miten suomalaiset uskaltavat taas kuluttaa. Kotitalouksilla olisi mahdollisuus kasvattaa kulutusta jo nyt, mutta ne ovat päättäneet toisin”, Corin pohtii.
Säästämisaste on noussut poikkeuksellisen korkeaksi – erityisesti osakesijoitukset ja rahastosäästäminen ovat kasvaneet nopeasti, mikä kertoo Corinin mukaan säästämisen rakenteellisesta muutoksesta.
”Säästöjä ei siis ole tarkoitus kuluttaa heti kun taloustilanne vahvistuu, mikä ennakoi, että kulutuksen palautuminen edellisille huipputasoille kestää pitkään. Korkean säästämisasteen myönteinen vaikutus on kotitalouksien varallisuuden kasvu.”
Nollakasvun varjo seuraa Suomea. Nähtäväksi jää, kantaako alkava kasvujakso riittävän pitkälle.