Iranin sota sumentaa markkinanäkymiä
Iranin sota hallitsi markkinatapahtumia maaliskuussa ja painoi sijoitustuotot miinukselle. Sodan vaikutukset laajenivat kuukauden aikana, ja energiamarkkinoiden kannalta kriittinen Hormuzinsalmi pysyi käytännössä suljettuna. USA vaikuttaa hakevan diplomatialla ulospääsyä konfliktista, mutta valmistautuu samalla laajentamaan operaatiota, jos Iran ei taivu sen vaatimuksiin. Tilanne on arvaamaton ja vaikeasti ennakoitavissa, ja panokset maailmantalouden ja markkinoiden kannalta korkeat.
Globaalin talouden kasvukuva uhkaa muuttua heikommaksi Iranin sodan aiheuttaman energiashokin seurauksena. Aiemmin ennakoimamme vakaan globaalin talouskasvun ympäristö, jossa keskuspankit pystyvät edelleen tukemaan kasvua kevyemmällä rahapolitiikalla, ei näytä enää todennäköiseltä. Kasvun osalta odotukset eivät kuitenkaan vielä ole merkittävästi heikentyneet, sillä sodan välittömät vaikutukset eri alueisiin eroavat merkittävästi, ja sota on kestoltaan vielä lyhyt. Energiaomavaraisissa maissa, kuten USA:ssa, suorat negatiiviset vaikutukset jäävät huomattavasti pienemmiksi kuin energiantuonnista riippuvaisissa maissa. Eurooppa kuuluu jälkimmäisten joukkoon, mutta senkin osalta negatiiviset kasvuvaikutukset jäänevät hallittaviksi, mikäli konfliktin kesto tai laajuus eivät merkittävästi muutu nykyodotuksista. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki arvioi maaliskuussa sodalla olevan vain noin 0,3 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus tämän vuoden kasvuun; EKP:n päivitetty kasvuennuste tälle vuodelle on 0,9 prosenttia.
Inflaatio kiihtyy – keskuspankit vaikean yhtälön edessä
Inflaation osalta tilanne on valitettavasti toinen. Öljyn ja energianhintojen voimakkaan nousun seurauksena globaali inflaatio kiihtyy merkittävästi tänä vuonna, toisin kuin aiemmin odotimme. OECD arvioi maaliskuussa, että G20-maiden inflaatio nousee sodan seurauksena tänä vuonna 4 prosenttiin. Euroalueella ja USA:ssa tämä tarkoittaa karkeasti noin 1 prosenttiyksikön kuluttajahintojen nousua. Jos konflikti pitkittyy tai laajenee, vaikutukset inflaatioon ovat suuremmat.
Keskuspankit ovat hankalassa tilanteessa. Konflikti vaikuttaa kasvunäkymiin negatiivisesti, mutta samaan aikaan se lisää merkittävästi hintapaineita. Kyseessä on tarjontashokki, johon keskuspankin perinteiset rahapolitiikan työkalut toimivat huonosti. Yleensä näissä tilanteissa toimivin strategia olisi katsoa konfliktin aiheuttamien välittömien hintapaineiden yli, eikä reagoida inflaation kasvuun korkoja nostamalla. Rahapolitiikka vaikuttaa pitkällä viiveellä, eikä se ehdi vaikuttaa sodan aiheuttamaan inflaatiopiikkiin. Inflaation kasvu ja kriisin aiheuttama yleinen epävarmuus heikentävät lisäksi talouskasvua, mikä ei myöskään puolla koronnostoja.
Korkomarkkinoiden odotukset keskuspankkien tulevasta rahapolitiikasta ovat kuitenkin kiristyneet merkittävästi. Markkinoiden aiemmat odotukset USA:n keskuspankin koronlaskuista ovat lykkääntyneet, ja Euroopan keskuspankilta odotetaan kolmea koronnostoa tämän vuoden aikana. Keskuspankkikommenttien perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei EKP halua kiirehtiä koronnoston kanssa, vaan se pyrkii rauhallisesti arvioimaan tilannetta ja sen vaikutuksia. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet hyvin kurissa, ja markkinoiden luottamus keskuspankkien kykyyn ylläpitää pitkän aikavälin hintavakautta on säilynyt. Jos tämä jatkuu, keskuspankit voivat katsoa toivottavasti lyhyeksi jäävän shokin yli ilman siihen huonosti sopivia koronnostoja.
Hormuzinsalmi markkinoiden hermokeskuksena
Jatkon kannalta tärkeää olisi, että tie aukeaisi Trumpin tavoittelemalle tulitauolle ja diplomatialle. Jos Iran ei suostu neuvottelemaan, vaihtoehtona on avata Hormuzinsalmi sotilaallisella voimalla. Tämä todennäköisesti tarkoittaisi myös maajoukkojen käyttämistä ja vaikeampaa konfliktia, kuin markkinat tällä hetkellä odottavat. Trump myös vihjasi maaliskuun lopulla, että USA voisi vetäytyä sodasta ilman ratkaisua Hormuzinsalmen sulkuun. Talouden kannalta sekään ei olisi erityisen positiivinen skenaario, sillä vaikka riski sodan laajenemisesta pienenisi, energian saatavuusongelmat Persianlahdella pitkittyisivät.
Epävarmuudesta huolimatta maaliskuussa julkaistut taloustilastot eivät indikoineet, että sodalla olisi toistaiseksi ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia talouteen. Esimerkiksi alustavat ostopäällikköindeksit maaliskuulta osoittivat teollisuuden aktiviteetin säilyneen kasvussa useimmilla talousalueilla. Palvelusektorin luottamuksessa nähtiin notkahdus, mutta taso säilyi esimerkiksi Euroopassa ja USA:ssa edelleen yli kasvua indikoivan 50:n.
Allokaatiossa osakeylipaino jatkuu
Allokaatiossa pidämme osakkeet ylipainossa korkosijoituksia vastaan. Huolimatta kasvaneista riskeistä uskomme USA:n pyrkivän edelleen lyhyeen konfliktiin (4–6 viikkoa), mikä toteutuessaan tarkoittaisi maailmantalouden selviävän kriisistä siedettävin vaurioin. Osakkeiden arvostustasot ovat korjausliikkeen aikana halventuneet, kun tuloskasvuennusteet tälle ja ensi vuodelle ovat jatkaneet nousussa. Osakeallokaatiossa jatkoimme kehittyvien markkinoiden ja USA:n painottamista. Kehittyvillä markkinoilla kasvukuva on piristynyt, ja odotamme pääomavirtojen jatkuvan hyvänä sijoittajien hakiessa lisähajautusta. Yhdysvalloissa yhtiöiden tuloksentekokyky on pysynyt vahvana. Lisäksi Iranin sodan suorat talousvaikutukset USA:lle ovat muita talousalueita pienemmät. Olemme neutraalipainossa Euroopassa ja Pohjoismaissa ja pidämme alipainon Japanin osakkeissa. Painotamme edelleen läntisten markkinoiden pienemmän kokoluokan yhtiöitä. Korkosijoituksissa pidämme painopisteen korkeinta juoksevaa tuottoa tarjoavilla markkinoilla. Ylipainotamme kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiä valtionlainoja sekä Investment Grade- ja High Yield -yrityslainoja. Dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat ovat neutraalipainossa ja euroalueen valtionlainat isossa alipainossa.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian salkunhoitaja Johannes Hyytiäinen
Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.
Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.