Iran-konflikti koettelee EM-markkinoita – riskilisät toistaiseksi vakaat
Kehittyvien markkinoiden (EM) dollarimääräisten valtionlainojen alkuvuosi on tuottomielessä sujunut maltillisen positiivisesti. Omaisuuslajia kuvaava vertailuindeksi on tuottanut huhtikuun loppuun mennessä noin 1,7 prosenttia. Iranin konfliktin puhkeaminen helmikuun lopussa ja epävarmuus konfliktin vaikutuksista ovat omaisuuslajille merkittävä uusi riskitekijä.
Iranin konflikti on kasvattanut inflaatiopaineita Yhdysvalloissa. Siksi maan keskuspankin Fedin koronlaskumahdollisuudet ovat rajalliset, mikä kiristää myös EM-valtioiden rahoitusolosuhteita. Tähän mennessä markkinareaktio on kuitenkin ollut yllättävänkin maltillinen, sillä indeksitasolla omaisuuslajin luottoriskilisä on lähes samalla tasolla (266 korkopistettä) kuin ennen konfliktin alkamista.
Epävarmuuden keskellä EM‑valtionlainojen fundamentit erottuvat edukseen
Geopoliittisesta epävarmuudesta huolimatta EM-valtionlainojen fundamenttitekijät tukevat omaisuuslajin houkuttelevuutta. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreimpien ennusteiden mukaan EM-valtioiden julkisen talouden ennustetaan kehittyvän lähivuosina varovaisen myönteisesti. Vuoteen 2030 mennessä EM-valtioiden mediaanivelkaisuuden arvioidaan laskevan noin 5 prosenttiyksikköä, budjettialijäämät pienevät 1 prosenttiyksiköllä ja korkomenojen suhteessa verotuloihin ennustetaan laskevan maltillisesti. EM-taloudet myös kasvavat kehittyneitä markkinoita (DM) ripeämmin, ja EM–DM-kasvueroksi ennustetaan noin 2,4 prosenttiyksikköä. Myös luottoluokittajien arviot EM-maiden luottokelpoisuudesta ovat parantuneet viime vuosien aikana tasaisesti. Etenkin alemman luottoluokituksen maiden luokitukset ovat nousseet tasaista tahtia vuoden 2022 uudelleenjärjestelyaallon pohjista. Maksukyvyttömyystapahtumia ei EM-valtioissa ole nähty sitten vuoden 2023. Riskinä toki on, että Iranin konfliktin pitkittyessä rahoitusolot huononevat sekä ulkoisen että paikallisen rahoituksen osalta, kasvu alenee kiristyneen rahapolitiikan seurauksena ja positiivinen luottoluokitustrendi pysähtyy.
EM‑valtioiden rahoituslähteet monipuolistuneet
EM-valtioiden rahoituskanavien monipuolistuminen on osaltaan tukenut luottoriskipreemioiden kehitystä vuosina 2025 ja 2026. Huhtikuun loppuun mennessä dollari- ja euromääräisiä EM-valtionlainoja on tänä vuonna laskettu liikkeelle noin 120 miljardin US-dollarin arvosta. Syndikoitujen joukkovelkakirjojen lisäksi EM-valtiot ovat hyödyntäneet aktiivisesti kahdenvälisiä rahoitussopimuksia ja joukkovelkakirjojen kohdennettuja anteja, pienentäen jälleen rahoitustarpeita. Niin kutsutut GCC-maat, erityisesti Arabiemiirikunnat ja Saudi-Arabia, ovat hyödyntäneet vahvaa rahoitusasemaansa kahdenvälisenä virallisen rahoituksen lähteenä EM-universumissa taloudellisista ja geopoliittisista syistä. Arabiemiirikuntien 35 miljardin dollarin sitoumus Egyptille ja Saudi-Arabian 3 miljardin dollarin talletus Pakistanin keskuspankkiin ovat konkreettisesti vakauttaneet ulkoista rahoitusasemaa ja lieventäneet maksutasepaineita täydentäen IMF:n ohjelmia. Bahrainissa markkinat nojaavat edelleen implisiittiseen GCC-turvaverkkoon, mutta pitkittynyt epävarmuus voi kiristää tuen ehtoja ja kasvattaa riskipreemioita.
Kohdennetut joukkovelkakirja-annit (private placements) ovat nousseet tärkeäksi työkaluksi, kun markkinavolatiliteetti tai markkinoillepääsy ovat rajoittaneet julkisia joukkovelkakirja-anteja, ja liikkeeseenlaskijat ovat hakeneet nopeasti ja huomaamattomasti toteutettavia rahoitusvaihtoehtoja. Esimerkiksi CEEMEA-alueella, johon kuuluvat Keski- ja Itä-Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka, volyymit nousivat Iranin konfliktin alusta noin 8,2 miljardiin dollariin, kun ne vielä 2025 olivat 1,4 miljardia dollaria. Kohdennettuja anteja ovat toteuttaneet esimerkiksi Abu Dhabi, Qatar, Egypti ja Romania. Kohdennettujen antien joustavuudesta maksetaan kuitenkin preemiota (esimerkiksi Abu Dhabi 10–15 korkopistettä, Qatar 25–30 korkopistettä), joten kanava toimii tyypillisesti taktisen “sillan” roolissa eikä pysyvänä korvaajana julkisille markkinoille. Yhteenvetona kahdenvälisen rahoituksen ja yksityissijoitusten yhdistelmä on parantanut EM-valtioiden rahoituskestävyyttä ja pienentänyt indeksitason jälleenrahoitusriskiä, mikä tukee matalampia luottoriskilisätasoja vuonna 2026.
Vuoden jälkipuoliskoa kohti mentäessä EM-valtionlainojen näkymät ovat edelleen vakaat, vaikka huolenaiheita on aiempaa enemmän. EM-valtionlainojen luottoriskilisiä mallintava globaali riskilisämallimme ennakoi, että riskilisissä on perusskenaariossa noin 20 korkopisteen nousuvara 12 kuukauden horisontilla. Mallissa huomioidaan sekä globaalit markkinamuuttujat että maakohtaiset velkafundamentit. Riskiskenaariossa, jossa sota pitkittyy ja öljyn hinta jää pysyvästi alkuvuotta korkeammaksi, riskilisien ennustetaan nousevan noin 40 korkopistettä.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian salkunhoitaja Anton Nykvist.
Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.
Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.