Private Equityn uusi aikakausi: kun exit ei ole enää ainoa tie likviditeettiin

Private Equity perustui pitkään yksinkertaiseen malliin: rahasto ostaa yrityksen, kehittää sitä ja myy sen eteenpäin. Viime vuosina sykli on kuitenkin hidastunut. Irtautumismarkkina on jäähtynyt, omistusajat ovat pidentyneet ja sijoittajien huomio on siirtynyt yhä enemmän toteutuneeseen likviditeettiin. Samaan aikaan jatkorahastot, secondary-markkina ja evergreen-rakenteet ovat nousseet marginaalista osaksi valtavirtaa.

Kysymys kuuluu: ovatko nämä vain poikkeuksellisen markkinasyklin tuotteita vai merkkejä Private Equityn pysyvästä muutoksesta?

Exit-markkinan hidastuminen muutti markkinan dynamiikkaa

Useiden vuosien ajan Private Equity -sijoittajat ovat odottaneet irtautumismarkkinan normalisoitumista. Korkojen nousu, epävarma talousympäristö ja niiden seurauksena syntynyt epäsuhta ostajien ja myyjien välisissä hintatasoissa ovat kuitenkin vaikeuttaneet kohdeyhtiöiden myyntiä, ja rahastoihin on kertynyt suuri määrä pitkään omistettuja yhtiöitä. Samaan aikaan sijoittajat ovat saaneet aiempaa vähemmän pääomapalautuksia. Viime vuosien keskeisin teema onkin ollut likviditeetti, jota moni sijoittaja edelleen janoaa.

Jatkorahastot: kun parhaita yhtiöitä ei haluta myydä

Perinteisessä PE-mallissa omistukset myydään joko teolliselle ostajalle tai toiselle pääomasijoittajalle tai yritys listataan pörssiin. Kun rahastot eivät pystyneet myymään omistuksiaan järkevään hintaan, rahastomanagerit alkoivat siirtää parhaita yhtiöitään uuteen, saman managerin hallinnoimaan sijoitusrakenteeseen, nk. jatkorahastoon (continuation vehicles). Alkuperäisillä sijoittajilla on siirron yhteydessä mahdollisuus joko myydä omistuksensa ja kotiuttaa varojaan tai jatkaa sijoittajina uudessa rakenteessa.

Alun perin jatkorakenteita pidettiin vaihtoehtona tilanteissa, joissa markkinaolosuhteet eivät tukeneet perinteistä irtautumista. Nykyään niiden rooli on laajempi. Yhä useammin jatkorakenteeseen siirretään rahaston parhaiksi arvioituja yhtiöitä, joiden arvonluonnin uskotaan jatkuvan vielä useita vuosia.

Kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Vuonna 2018 maailmanlaajuisesti suljettiin 13 jatkorahastoa, joihin kerättiin yhteensä 9 miljardia dollaria. Vuonna 2025 vastaavat luvut olivat 123 rahastoa ja 75 miljardia dollaria. Osa kasvusta on varmasti syklistä ja peilaa irtautumismarkkinan vaisuutta, mutta monen arvion mukaan rakenteesta on tullut pysyvä työkalu likviditeetin ja omistajuuden hallinnoimiseen.

Jatkorahastot ovat osa nopeasti kasvavaa Private Equityn jälkimarkkinaa (secondary market). Monille sijoittajille jälkimarkkina tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa kohteisiin, joiden liiketoiminta ja kehityshistoria ovat jo pitkälti nähtävissä.

Evergreen-kytkentä: uusi pääomanlähde, joka sopii jatkorahastojen rytmiin

Jatkorahastojen kasvu ei kuitenkaan selity pelkästään exit-markkinan hitaudella. Yhtä merkittävä tekijä on ollut evergreen-rahastojen nopea yleistyminen, sillä ne tarjoavat luontevan pääomanlähteen jatkorahastojärjestelyille. Toisin kuin perinteinen suljettu PE-rahasto, evergreen-rahasto ottaa pääomaa vastaan jatkuvasti ja tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden lunastaa osuuksiaan tietyin ehdoin. Tämä edellyttää huomattavasti aktiivisempaa likviditeetin hallintaa.

Jatkorahastojärjestelyt tarjoavat evergreen-rahastoille useita etuja. Kohdeyhtiöt ovat tyypillisesti jo hyvin tunnettuja, mikä vähentää sijoituksiin liittyvää epävarmuutta. Lisäksi kassavirrat voivat realisoitua nopeammin kuin perinteisissä primäärirahastoissa, koska sijoittaja pääsee mukaan lähempänä mahdollista irtautumista. Myös pääoman käyttö on usein tehokkaampaa, sillä sijoitusten J-käyrä on matalampi, ja pääoma alkaa tuottaa nopeammin. Siksi monet evergreen-rahastot ovat viime vuosina kasvattaneet allokaatioitaan näihin ratkaisuihin.

Rakenteellinen muutos vai syklinen ilmiö?

Osa viime vuosien kehityksestä on epäilemättä syklistä. Markkinoiden normalisoituessa myös perinteisten yrityskauppojen ja listautumisten määrä todennäköisesti kasvaa.

Ilmiötä ei kuitenkaan voi selittää pelkästään markkinaympäristöllä, vaan uudet rakenteet vastaavat myös rakenteellisiin tarpeisiin: laadukkaita yhtiöitä voidaan omistaa pidempään, sijoittajille voidaan tarjota joustavampaa likviditeettiä ja pääomaa voidaan allokoida tehokkaammin.

Todennäköisesti Private Equityn muutos on sekä syklinen että rakenteellinen. Perinteiset exitit palaavat tärkeäksi osaksi Private Equity -mallia, mutta jatkorahastot, secondary-markkina ja evergreen-rakenteet jäävät pysyvästi niiden rinnalle.

Vaikka perinteinen "osta, kehitä ja myy" -malli ei ole katoamassa, sen rinnalle on syntymässä uusia rakenteita, jotka tekevät listaamattomaan markkinaan sijoittamisesta joustavampaa sekä sijoittajien että rahastomanagereiden näkökulmasta.

Ehkä merkittävin muutos ei olekaan se, miten yrityksiä ostetaan, vaan se, miten niistä lopulta luovutaan. Tai ettei niistä enää välttämättä haluta luopua lainkaan.

Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian salkunhoitaja Sara Tanner.

Lähteet: Preqin, Evercore

Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.

Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.