Korkojen nousu pakottaa poliitikot epämiellyttävien sopeutuspäätösten ääreen
Korkomarkkina tekee työtä, jonka se osaa muita paremmin: pakottaa poliitikot pohtimaan, miten valtion velkaantuminen pidetään kestävyyden rajoissa. Pitkät korot ovat nousseet ympäri maailman, paikoin jopa vuosikymmenien huippuihin. Korkotason nousu tarkoittaa, että valtion menoista yhä suurempi ja edelleen kasvava osa menee velkojen hoitoon. Nämä eurot ovat pois jostain muusta.
Nollakorkoajasta on siirrytty oikeiden korkojen aikaan. Monissa maissa kipuillaan saman ongelman kanssa: vuosien myötä kasvatettu velka on nyt tuhottoman kallis hoitaa, sillä korkokustannukset ovat moninkertaistuneet. Ongelma pahenee ajan kuluessa, kun matalakorkoaikaan otettu velka joudutaan rahoittamaan uudelleen korkeammalla korolla. Ongelma ei koske yksin Suomea vaan useita muitakin Euroopan maita.
Korkojen nousu palautti nollakorkopoliitikot takaisin maan pinnalle
Vuodesta 2012 vuoteen 2021 Suomen valtiontalouden hallinnassa oli ihmeellinen ajanjakso. Tuona aikana valtio otti joka vuosi keskimäärin 5,2 miljardia euroa uutta velkaa. Tästä huolimatta korkokulut pienenivät joka vuosi keskimärin 190 miljoonalla eurolla. Lisävelka ei kasvattanut valtion korkomenoja normaaliin tapaan.
Ajat ovat muuttuneet. Vuonna 2021 valtion korkomenot olivat 1,4 miljardia euroa, viime vuonna yli 4,5 miljardia. Suomessa asiaan on herätty, ja velkakeskustelu käy kuumana. Tulisiko alijäämän pienennys hoitaa vain veroja nostamalla tai menoja karsimalla? Parlamentaarisesti sovitun velkajarrun pitäisi tuoda velanhoitoon vaalikauden ylittävä työkalu, jolloin eduskuntavaalit eivät sekoita sopeutustoimia.
Ranskaa ei velka huoleta – tästä voi koitua ongelmia Suomellekin
Ranska kärsii vielä nollakorkokrapulasta. Maan velkataakka on niin merkittävä, että korkomarkkinat hinnoittelevat Ranskalle jo suurempaa riskiä kuin esimerkiksi Italialla tai Kreikalle. Kuitenkaan maassa ei käydä samanlaista velkajarrukeskustelua kuin Suomessa. Ranskalaiset haaveilevat jopa EKP:n omistamien velkakirjojen mitätöinnistä. Kriisin tullen apua pyydetään varmasti EU:lta. Tällöin Suomikin joutuu velkajarrun ohella äänestämään Ranskan tukemisesta.
Muistaako joku vielä EMU:n kasvu- ja vakaussopimuksen? Tuon eurointegraation luomuksen, jonka piti hillitä euromaiden julkisen talouden holtitonta velkaantumista. Sopimuksen alku juontaa juurensa vuoteen 1992. Monesti kritisoitu järjestelmä ei estänyt oikeastaan yhtäkään ylivelkaantumistapausta euroalueella. Sääntöjä piti muuttaa jo euron alkuaikoina Ranskan ja Saksan rikottua sopimuksen alijäämä- ja velkarajoja.
Korkomarkkinat tekevät nyt erittäin tärkeää työtä. Ne rankaisevat huolimattomasti käyttäytyviä maita velkaantumisesta. Samalla ne pakottavat poliitikot vaikeiden sopeutuspäätösten ääreen. Se on loppupeleissä kaikkien etu.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian pääekonomisti Lasse Corin.
Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.
Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.