Koolla on merkitystä myös pienyhtiöiden valinnassa

Pandemian jälkeen, kun korot alkoivat nousta ja markkinoiden riskinottohalu vähentyä, suurempien yhtiöiden kurssit kehittyivät selvästi paremmin kuin pienyhtiöiden. Viimeisten kolmen vuoden aikana pienyhtiöt ovat tehneet paluun. Pienyhtiöiden indeksi on tänä aikana nousut noin 50 prosenttia, kun vastaavasti pohjoismaisten suuryhtiöiden indeksi on noussut vain noin puolet tästä.

Aloitin Aktian salkunhoitajana heinäkuun alussa ja vastaan Nordic Small Cap- ja Nordic Micro Cap -rahastosta. Tätä ennen olen toiminut valtaosan lähes 30-vuotisesta työurastani sijoitusalalla, viimeiset 16 vuotta seniorianalyytikkona DNB Carnegiella. Vuosien varrella pohjoismainen pienyhtiökenttä on tullut tutuksi, ja olen ollut useasti mukana tuomassa pörssiin pohjoismaisia pienyhtiöitä. Pienyhtiöissä on sekä sijoittajan silmin ihanteellisia yhtiötä että haasteellisessa tilanteessa olevia yhtiöitä. Siksi osakevalinta on niin korostetussa roolissa pienyhtiömarkkinoilla.

Salkunhoitajan näkökulmasta ihanteellinen pienyhtiö on jo vakiinnuttanut asemansa tietyllä markkinalla. Sen kilpailukyky on osoittautunut hyväksi, sillä on useiden vuosien ajalta hyvä taloudellinen track-record, ja nyt yhtiö kansainvälistyy ja laajenee kokeneen ja taloudellisesti sitoutuneen yritysjohdon turvin. Esimerkkejä tällaisista yhtiöistä ovat Framery ja Bittium Suomessa sekä Mips ja Boozt Ruotsissa.

Koolla on merkitystä

Pienyhtiöiden kohdalla on kuitenkin hyvä muistaa, että mitä pienempi yritys on kyseessä, sitä hankalampaa sen on yleensä saada riittävät taloudelliset resurssit kansainvälistymiseen.  Selvää on myös, että pienimpien yhtiöiden seuranta on vähäistä tai jopa olematonta, mikä osaltaan vaikuttaa arvonkehitykseen. Pienten yhtiöiden osakkeiden likviditeetti on usein myös heikko, joten huonojen uutisten tullessa osakkeiden myyminen on usein lähes mahdotonta.

Hajauttaminen kannattaa

Pohjoismaiset markkinat tarjoavat sijoitusmahdollisuuksia aivan pienimmistä mikroyhtiöistä jo miljardiluokkaan kasvaneisiin yhtiöihin, ja sijoittajalle on tarjolla rahastovaihtoehtoja sekä pääosin mikroyhtiöihin sijoittamiseen että jo suurempiin yhtiöihin sijoittamiseen. Vaikka aivan pienimmissäkin yhtiöissä voi olla paljon potentiaalia, niin lähtökohtaisesti kiinnostavimpina pidämme yli 100 miljoonan euron markkina-arvon ylittäneitä yhtiöitä. Hyvin pieniin yhtiöihin suhtaudumme tietyin varauksin, edellä mainittuihin haasteisiin viitaten.

Hajauttamisen hyötyjä ei koskaan pidä aliarvioida, ei etenkään silloin, kun markkinoilla on positiivinen vire ja osakkeet ovat nousevat. Aina tulee ajanjaksoja, jolloin jokin tietty sektori tai markkina on epäsuosiossa. Silloin mitataan hajauttamisen hyödyt. Monesti pienyhtiösijoittajat hakevat nopeasti kasvavia tai kasvupotentiaalin omaavia yhtiöitä esim. terveysteknologian ja IT-alan yhtiöistä. Näiden sektoreiden raju pudotus pandemian jälkeen selittää pitkälti pienyhtiörahastojen alisuoriutumisen viiden vuoden tarkastelujaksolla.

Kyyninen lähestyminen listautumismarkkinaan

Pohjoismaiset taloudet ovat muutaman heikon vuoden jälkeen lähdössä kunnolla kasvuun. Moni yhtiö tulee käyttämään hyväkseen tätä nousumarkkinaa hakemalla osakkeiden listautumista pörssiin (IPO). Listautumisiin on hyvä yleisesti suhtautua kriittisesti etenkin silloin, kun listautuja ei hae uutta rahaa. Myös siihen, kuka on myymässä, on syytä kiinnittää huomiota. Vielä kriittisempi pitää olla, jos tulokkailla ei myöskään ole pidempää taloudellista historiaa. Maailman kuuluisin sijoittaja Warren Buffet ei kertomansa mukaan ole koskaan osallistunut IPOon. Ihan näin kriittistä lähestymistapaa ei mielestäni tarvitse noudattaa; kyllä hyviäkin listautumisia on ollut, tästä esimerkkinä Puuilo.

Vierivä kivi ei sammaloidu

Aktiivinen salkunhoito edellyttää, että markkinoiden trendejä seurataan herkällä korvalla ja muutoksiin reagoidaan. Tämä pätee etenkin pienempiin yhtiöihin, jotka eivät vielä ole kunnolla vakiinnuttaneet asemaansa markkinoilla. Usein tällaisten yhtiöiden tulosyllätykset eivät ole vain hetkellisiä, vaan indikoivat, että yhtiön tai alla olevan markkinan kehityssuunnassa on tapahtunut muutos.   

Katse tulevaan

Pohjoismaisten pienyhtiöiden tuloskehitys näyttää jälleen varsin hyvältä. Bloombergin kokoaman konsensusennusteen mukaan yritysten osakekohtaiset tulokset kasvavat 26 prosenttia vuonna 2027, kun vastaava luku suurille yhtiöille on 18 prosenttia. Jos tämänkaltainen tuloskasvu toteutuu, on vaikea nähdä, etteikö pienyhtiöiden kurssikehitys olisi myönteinen. Pohjoismaissa on paljon hienoja pienyhtiöitä, joilla on lupaavat pitkän aikavälin näkymät ja joilta voi odottaa merkittävää arvonnousua tulevina vuosina.   

Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian salkunhoitaja Tommy Ilmoni.

Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.

Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.