Uhkaako korkoliike jo osakemarkkinoiden nousua?
Hermostuneisuus sijoitusmarkkinoilla on lisääntynyt syksyn aikana, vaikka osakkeiden kehitys jatkuikin syyskuussa kokonaisuutena myönteisenä. Nousupainetta korkoihin tuovat Lähi-idän konflikti, sitkeästi jatkunut talouskasvu ja AI-investointibuumi. Nousevat korot paljastavat myös valtioiden velkakestävyyden haasteet, mikä on voimistanut korkoliikkeitä huolestuttavalla tavalla. Korkojen nousu on ollut siinä määrin rajua, että on aiheellista kysyä, uhkaako se jo osakemarkkinoiden nousua?
Maailman osakemarkkinat tuottivat syyskuussa positiivisesti, vaikka osalla markkinoista tuotot jäivätkin hieman miinukselle. Tekoäly- ja teknologiapainotteiset markkinat, kuten USA ja kehittyvät markkinat, olivat nousukärjessä, kun taas Euroopassa ja Pohjoismaissa kehitys oli vaisumpaa. Osakemarkkinoiden hermostuneisuudesta kertoo se, että MSCI Maailma -indeksin toimialoista vain kaksi nousi syyskuussa: teknologiasektori ja kommunikaatiopalvelut. Selvempää laskua nähtiin erityisesti korkoherkillä sektoreilla, kuten harkinnanvaraisessa kulutuksessa, kiinteistöissä ja yhdyskuntapalveluissa. Osakemarkkinoiden nousu on tällä hetkellä melko kapeapohjaista, sillä S&P 500 -indeksin yhtiöistä noin 45 prosenttia on 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella. 20 vuoden keskiarvo luvulle on noin 63 prosenttia, ja nykyisenkaltaisia lukemia nähdään tyypillisemmin osakemarkkinoiden korjausliikkeiden aikana.
Markkinat ovatkin kesän aikana käyneet läpi eräänlaista korjausta. Vahvana jatkuneesta tuloskasvusta huolimatta osakkeiden kurssinousu ei ole kesän ja alkusyksyn aikana pysynyt tuloskasvun vauhdissa, vaan markkinoiden tulosperusteiset arvostuskertoimet ovat laskeneet selvästi. Arvostusten laskua selittää osaltaan nopea korkojen nousu, joka tyypillisesti iskee arvostuksiin. Nopeana jatkunut tuloskasvu on kuitenkin suojannut osakkeita suuremmilta pettymyksiltä, ja yritysten tulosnäkymät ovat pysyneet edelleen myönteisinä.
Hermostuneisuuden kasvu markkinoilla on kuitenkin nostanut esiin huolia osakemarkkinoiden nousun kestävyydestä. Sijoittajilla on hyvin muistissa vuosi 2022, jolloin korkotason nousu johti laajaan osakkeiden korjausliikkeeseen. Yhteistä nykytilanteelle ja vuodelle 2022 on sodan seurauksena kiihtyvä inflaatio ja keskuspankkien rahapolitiikan kiristys. Tärkein ero vuoteen 2022 verrattuna on, että pandemiaa seuranneita tarjontahäiriöitä ei nyt ole. Keskuspankitkin ovat tällä kertaa reagoineet inflaation kiihtymiseen huomattavasti nopeammin.
Markkinat valmistautuvat uuteen koronnostojen aaltoon
Kun USA:n keskuspankki Fed maaliskuussa 2022 aloitti edellisen rahapolitiikan kiristysjakson, kuluttajahintojen vuosimuutos Yhdysvalloissa oli 8,5 prosenttia ja keskuspankin ohjauskorko 0,25 prosenttia. Kun Fed syyskuussa 2026 nosti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä neljään prosenttiin, ohjauskorko oli valmiiksi puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin USA:n inflaatio. Kireämpää rahapolitiikkaa on odotettavissa jatkossakin, sillä kokonaisuutena markkinat hinnoittelevat seuraavalle 12 kuukaudelle jo lähes prosenttiyksikön verran koronnostoja Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Tätä voidaan pitää merkittävänä rahapolitiikan kiristyksenä.
Kun tarkastellaan USA:n keskuspankin kymmentä aiempaa rahapolitiikan kiristyssykliä 1970-luvulta lähtien, keskuspankki nostaa ohjauskorkoa keskimäärin 2,3 prosenttiyksikköä ensimmäisen 12 kuukauden aikana. Vuosi 2022 oli selvä poikkeus, sillä FED nosti korkoja yhteensä 4,5 prosenttiyksikköä ensimmäisen vuoden aikana. Osakemarkkinoiden kehityksen kannalta olennaista on ymmärtää, miksi keskuspankki nostaa korkoja. Normaalisti kyse on siitä, että taloudessa menee hyvin, ja keskuspankki reagoi kasvun aiheuttamiin hintapaineisiin. Osakemarkkina tyypillisesti heiluu koronnostoa seuraavien ensimmäisten kuukausien aikana, mutta palaa myöhemmin nousuun, kun sijoittajat huomaavat, etteivät keskuspankin toimet pysäytä kasvua. Lähi-idän konflikti on tietysti merkittävä erityispiirre tässä kiristyssyklissä, ja sen kehitys osaltaan määrittää tulevaa rahapolitiikan suuntaa.
Kasvu pitänee pintansa korkojen noususta huolimatta
Maailmantalous on toistaiseksi osoittanut suurta sitkeyttä konfliktin vaikutuksille, ja syyskuun taloustilastot jatkoivat kokonaisuutena samalla linjalla. Syyskuussa julkaistut ostopäällikköindeksit kertoivat yhä vahvistuvasta luottamuksesta teollisuudessa ja palvelusektorilla. Tekoälyinvestointien buumi jatkuu, eikä korkoliike ainakaan vielä näytä hidastavan kehitystä, vaikka investointeja joudutaan rahoittamaan entistä enemmän velalla. Pitkien korkojen nousua on USA:ssa ajanut reaalikorkojen nousu, sillä pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet vakaina. Tämä voi olla positiivinen signaali talouden kasvupotentiaalin kannalta; talous ehkä sietää aiempaa korkeampia korkoja tekoälyinvestointien tuomien tuottavuushyötyjen ansiosta.
Tekoälyn merkittävien tuottavuushyötyjen saavuttaminen kuitenkin kestää, kun taas korkeammat korot vaikuttavat kasvuun nopeammin. Toistaiseksi kasvunäkymä on pysynyt vakaana ja uskomme, että korkojen nousu alkaa näkyä kasvussa vasta ensi vuoden aikana. Negatiivisten kasvuvaikutusten suuruus riippuu myös siitä, nähdäänkö markkinoilla laajempaa rahoitusolosuhteiden kiristymistä. Toistaiseksi tästä ei ole vielä selviä merkkejä, ja uskomme kasvun edelleen jatkuvan haasteista huolimatta. Mahdollinen heikkous markkinoilla loppuvuoden aikana korkoliikkeen tai rahapolitiikan kiristymisen vuoksi on ennemmin ostomahdollisuus, kuin merkki osakkeiden nousutrendin päättymisestä.
Allokaatiossa osakkeet neutraalipainossa
Pidimme osakkeet syyskuussa neutraalipainossa geopoliittisten riskien ja inflaatiopaineiden ollessa yhä koholla. Odotamme hermostuneisuuden jatkuvan syksyn aikana, mikä voi tarjota mahdollisuuden pienentää nykyistä lyhyiden korkosijoitusten ylipainoa. Osakeallokaatiossa jatkamme kehittyvien markkinoiden ja USA:n painottamista. Tuloskasvu on vahvaa ja alueet ovat jatkossakin tekoälyteeman voittajia. Olemme neutraalipainossa Euroopassa ja Pohjoismaissa ja pidämme alipainon Japanin osakkeissa. Korkosijoituksissa pidämme painopisteen korkeinta juoksevaa tuottoa tarjoavilla markkinoilla ja korkoriskin alle indeksin. Ylipainotamme kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiä valtionlainoja sekä Investment Grade- ja High Yield -yrityslainoja. Dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat ovat neutraalipainossa ja euroalueen valtionlainat merkittävässä alipainossa.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian salkunhoitaja Johannes Hyytiäinen.
Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.
Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.