Ranskan julkinen sektori on ”too-big-to-fail”

Korkomarkkina rankaisee parhaillaan Ranskaa. Maan valtiolainojen korkoero Saksaan, eli sijoittajien arvio Ranskan luottoriskistä, on noussut korkeimmalle tasolleen ainakin sitten vuoden 1999. Jos tilanne kärjistyy, ongelmaa ei voi vain lakaista maton alle. Pankkikriisitermein, Ranska on to ”too-big-to-fail”, eli maksukyvyttömyyden aiheuttama sekasorto olisi aivan liian suuri, jotta Ranska voitaisiin jättää oman onnensa nojaan.

Ranskan julkinen velka euroalueen suurin

Viime vuoden lopussa Ranskan julkisen velan kokonaismäärä oli 3,5 biljoonaa euroa eli 3 500 miljardia euroa. Summa on euroalueen suurin. Suhteutettuna talouden kokoon velkaa oli 116 prosenttia, joka on yksi euroalueen korkeimmista velkasuhteista. Julkinen sektori oli viimeksi ylijäämäinen vuonna 1974. Siitä lähtien alijäämä on kasvanut kroonisesti. Vertailun vuoksi Kreikan julkinen velka ennen maksukyvyttömyyttä 2010-luvun alussa oli rapiat 330 miljardia euroa.

Korkomarkkina rankaisee nyt Ranskaa erityisesti sen holtittomasta taloudenpidosta. Korkoero Saksaan oli tätä kirjoitettaessa 1,29 prosenttiyksikköä, joka sekin on euroalueen korkein luku. Korkosijoittajat siis näkevät Ranskan euroalueen suurimpana riskinä. Tärkeä huomio on, että korkoero vahvojen ja heikkojen euromaiden välillä kasvaa. Tämä on merkki terveestä riskin hinnoittelusta. Yhtä tärkeä huomio on, että korkoero on kriisimielessä vielä maltillinen: Kreikan korkoero Saksaan oli pahimmillaan yli 30 prosenttiyksikköä.

Vain keskuspankilla on rahkeita pelastaa kriisiytynyt Ranska

Kreikka pelastettiin aluksi muiden maiden rahoilla. Ranskan velan suuri määrä tekee tämän mahdottomaksi. Vaikka on olemassa teoreettinen mahdollisuus, että euromaat voisivat takaamalla toistensa velkoja tarvittaessa pelastaa Ranskan, ratkaisun poliittinen toteuttamiskyky on nolla. Miten kansalliset poliitikot esimerkiksi Suomessa perustelisivat Ranskan tukemista, kun kotimaan äänestäjille on jo valmiiksi tarjolla vain leikkauksia ja veronkorotuksia?

Edellisen eurokriisin jälkeen ongelma tiedostettiin, ja Euroopan keskuspankille (EKP) rakennettiin työkalu hallitsemattomien velkamarkkinaheilahteluiden varalle. Järjestelmää ei luonnollisestikaan rakennettu tuhlailevien poliitikkojen pelastusrenkaaksi. EKP:n työkalupakki on luotu rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden varmistamiseksi. Kun huomioidaan Ranskan tilanne, eli krooninen julkisen talouden alijäämä ja esimerkiksi vastikään peruttu eläkeuudistus (eläkeikä laski takaisin 62 vuoteen), Ranskan haasteista on vaikea syyttää ketään muuta kuin Ranskaa itseään.

Parhaassa tapauksessa korkomarkkina pakottaa ranskalaispoliitikot vaikeiden päätösten eli sopeuttamisen ääreen. Ainakin toistaiseksi velkaantumisen hillitseminen ei vaikuta olevan tulevien presidenttiehdokkaiden prioriteettilistan kärjessä. 

Lasse Corin, pääekonomisti, Aktia