Pääekonomistin katsaus: Talouden fundamentit puhuvat euroalueen korkojen laskun puolesta

Euroopan keskuspankki laski edellisessä kokouksessaan pankin ohjauskorkoa. Keskustelu on nyt kääntynyt siihen, millä aikataululla euroalueen koronlaskut loppuvat, ja mille tasolle korot lopulta jäävät. Talouden fundamentit puhuvat korojen laskun jatkon puolesta, joskin aiempaa hitaampaan tahtiin. 

Europan keskuspankilla on selkeä tehtävä 

EKP:lla on yksi tehtävä ja se on hintavakauden ylläpitäminen eli kuluttajahintojen vuosimuutoksen (= inflaation) pitäminen yli ajan hitusen alle kahdessa prosentissa. Tuoreimmassa tilastojulkaisussa euroalueen kuluttajahintojen vuosimuutos oli 1,9 prosenttia, eli alle keskuspankin tavoitteen. Yhden kuukauden tilasto ei kuitenkaan täytä tavoitetta. 

Palkkojen hitaampi kasvu vähentää hintapaineita 

Euroalueella palkkojen vuosikasvu on hidastunut merkittävästi, ja kasvun odotetaan hidastuvan jatkossakin. Palkkasopimuksista laskettu palkkojen vuosikasvu oli alkuvuonna 2,4 prosenttia, kun korkeimmillaan oltiin yli 5 prosentissa noin puolitoista vuotta sitten. Palkkojen hitaampi kasvu vähentää etenkin palveluinflaatiota, joka on ollut EKP:n riesana viime aikoina. 

Kiina vie deflaatiota 

Kiinan vientituotteiden hinnat laskevat, mikä luonnollisesti tarkoittaa, että Kiinasta tuovien maiden – esimerkiksi euroalueen maiden – tuontihinnat laskevat niin ikään. Ostamme siis Kiinasta tavaroita halvemmalla, mikä luonnollisesti vähentää hintapaineita euroalueella. 

Kääntyykö työllisyyden vahva vire? 

Euroalueen eri toimialojen työllistämisnäkymät ovat heikentyneet, eli yritysten halukkuus palkata työntekijöitä vähenee. Euroalueen työttömyysaste on edelleen laskenut, mutta yritysten palkkaamishalujen väheneminen kasvattanee työttömyyttä. Työttömyyden kasvu puolestaan vähentää kuluttajien tuloja, jolloin kysyntä heikkenee ja hintapaineet helpottavat. 

Tuontitullit voivat nostaa hintoja 

Trump aloitti lupaustensa mukaisesti kauppasodan. Euroalue, tai oikeastaan Euroopan unioni, neuvottelee Yhdysvaltojen kanssa tulleista. Jos EU asettaisi merkittäviä tulleja yhdysvaltalaisille tuotteille, se toisi mukanaan luonnollisesti omat hintariskinsä. EU ei kuitenkaan halua tulleja. EU voi itse päättää, mihin mahdolliset tullit asetetaan, ja ne voidaan päättää niin, että niiden vaikutus kuluttajiin (äänestäjiin) jää mahdollisimman pieneksi.  

Lasse Corin, pääekonomisti