Talletuskannan ennätykset ovat jokavuotinen ilmiö

Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta saavutti uuden ennätyksen kesäkuussa. Ennätyksien syynääminen on kuitenkin harhaanjohtavaa, jopa turhanpäiväistä. Kotitalouksien talletuskannat Ruotsissa ja Tanskassa ovat niin ikään rikkoneet ennätyksiä. Talletuskannan kasvu ei ole oire sijoittamisen välttelystä.

Ennätyksiä rikotaan muuallakin

Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta teki uuden ennätykseen kesäkuussa noustuaan 114,5 miljardiin euroon. Heinäkuussa talletuksia oli muutama sata miljoonaa vähemmän. Pienemmälle huomiolle on jäänyt vastaavien ennätysten rikkoutuminen Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa kotitalouksien talletukset saavuttivat uuden ennätyksen kesäkuussa ja Tanskassa toukokuussa. 

Talletuskantojen kehitystä katsoessa on selvää, että uusia ennätyksiä tehdään joka vuosi. Itse asiassa talletuskanta nousee uuteen ennätykseen useita kertoja vuodessa. Toisin sanoen kotitalouksien talletuskannan uusi ennätys ei kerro muusta kuin modernista rahajärjestelmästä (uutta pankkilainaa nostettaessa luodaan uutta rahaa). Aiheeseen voi halutessaan perehtyä keskuspankin verkkosivuilla.

Todellinen lähihistorian ennätys sen sijaan on suomalaisten kotitalouksien talletuskannan kutistuminen vuosina 2022–2023.

Talletuskannan suhteuttaminen kertoo todellisuudesta

Kuten totesin, talletuskannan kokonaismäärä eri kerro juuri mitään. Kun talletuskannan koko suhteutetaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, kuva tarkentuu. Suomessa ja Ruotsissa suhdeluku 90 prosenttia ja Tanskassa 106 prosenttia. Tästä näkökulmasta suomalaisilla ei ole poikkeuksellisen paljon talletuksia, päinvastoin, talletusten määrä vaikuttaa normaalilta.

Kun tarkastelemme talletusten osuutta finanssiomaisuudesta, erot ovat suuremmat. Kun finanssiomaisuusvertailuun sisällytetään talletukset, pörssiosakkeet, rahastot ja henkivakuutussäästöt, talletusten osuus Suomessa on 49 prosenttia, Ruotsissa 39 prosenttia ja Tanskassa 26 prosenttia. Tässä vertailussa Suomi erottuu jo selvemmin. Ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat vauraampia, ja heillä ylimääräinen vauraus kanavoituu sijoituksiin.

Suomalaiset ovat aktiivisia sijoittajia

Kaikesta huolimatta suomalaiset ovat melko aktiivisia sijoittajia. Kotitalouksien nettomerkinnät rahastoihin ovat ollut positiiviset joka kuukausi sitten vuoden 2023 tammikuun, pois lukien viime huhtikuu, jolloin Trumpin tulliuhkailut latistivat tunnelmia hetkellisesti. Samalla yhä suurempi osuus suomalaisista omistaa pörssiosakkeita ja/tai rahastoja.

Talletuskantaa seuratessa on muistettava, että yksittäisesti luvusta on vaikea vetää johtopäätöksiä kansalaisten varallisuudesta tai sijoitusaktiviteetista. Alati kasvava talletuskanta kertoo vain talouden normaalista kiertokulusta.

Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian pääekonimisti Lasse Corin.

Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.

Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.