Miksi Suomen työttömyysaste nousee?
Työttömyys puhuttaa Suomessa. Kuluvan vuoden elokuussa työttömyysaste nousi tasan 10 prosenttiin. Kaukana ovat hallituksen lupaukset 100 000 uudesta työpaikasta. Työttömyyden kasvusta voi ainakin osittain syyttää hallitusta, osittain myös suhdannetta.
Kuka on työtön?
Käsitteet ovat tärkeitä työttömyyskeskustelussa. Työttömistä puhuttaessa tarkoitetaan tilastointimielessä työtöntä työnhakijaa. Työvoimatilastoinnin näkökulmasta henkilö sijoitetaan yhteen kolmesta kategoriasta: työllinen (töissä), työtön työnhakija (ilman työtä, mutta hakee töitä) ja työvoiman ulkopuolella oleva (ilman työtä, eikä hae töitä). Käsitteellä ”työtön” viitataan keskimmäiseen kategoriaan.
Työttömien määrä kasvaa kahdesta suunnasta
Vuoden 2022 alusta työllisten määrä Suomessa on vähentynyt 34 000 henkilöllä, ja samalla työttömien määrä on kasvanut 100 000 henkilöllä. Valitsin vertailukohdaksi juuri vuoden 2022 alun, koska työttömien lukumäärä oli tuolloin alimmillaan ennen kuin se kääntyi nousuun. Ilmeistä on, että työttömien määrän kasvu ei johdu yksinomaan työllisten määrän laskusta (toisin sanoen työnsä menettäneiden määrän kasvusta), vaan työmarkkinoille on tullut uusia ihmisiä, jotka hakevat aktiivisesti töitä. Tällä viittaan heihin, jotka aiemmin olivat työvoiman ulkopuolella. Heikon taloustilanteen vuoksi työllistyminen on vaikeaa, joten nämä ihmiset jäävät vielä työttömiksi.
Työmarkkinoille tulevat uudet ihmiset voivat olla esimerkiksi maahanmuuttajia tai sitten aiemmin työvoiman ulkopuolella olleita ihmisiä, jotka alkavat syystä tai toisesta aktiivisesti hakea töitä. Ryhmässä ovat myös ne, jotka sosiaalietuuksien leikkausten seurauksena alkavat aktiivisesti hakea töitä.
Kasvanut työvoiman tarjonta tukee talouskasvua
Työttömyysaste on siis noussut koronan jälkeisestä alle 7 prosentista noin 10 prosenttiin. Muutoksesta merkittävä osa on kuitenkin tullut työvoiman määrän kasvusta eikä niinkään seurauksena työpaikan menetyksistä, vaikka niitäkin todellisuudessa on tapahtunut.
Jotain positiivistakin tilanteessa on. Siinä vaiheessa, kun talous kääntyy kasvuun, työmarkkinoilla on enemmän tarjontaa työntekijöistä. Tämä auttaa talouskasvussa.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian pääekonomisti Lasse Corin.
Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.
Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.